Geir Tangen Maestro

Geir Tangen Maestro

Alkuteos Maestro (2016)

Suomennos Päivi Kivelä

Otava 2017. Ennakkokappale kustantajalta. Kiitoksin.

Norjalainen yläasteen opettaja Geir Tangen aloittaa uuden tähtitoimittaja Viljar Ravn Gudmundsonista ja ylikomisario Lotte Skeivollista kertovan sarjan. Norjalaiset dekkarit ovat nousseet viime aikoina ruotsalaisten rinnalle Samuel  Bjørkin ja Jon Nesbøn vanavedessä.

Kirjan etuliepeessä kerrotaan: 

Mietinkin usein, miten kiero kirjailijan ajatusmaailma on, kun hän voi kuvitella niin hirvittäviä tekoja. Nerokkaita ja kamalia rikoksia, jotka eivät ikinä tulisi mieleenikään. Psykologisesti piinaavia ajatuksia ja juonenkäänteitä, jotka saavat lukijan ymmälleen ja pakottavat irtautumaan todellisuudesta, tästä hetkestä.

Maestro lähtee liikkeelle kahdesta alaikäisestä pojasta, jotka ovat rakastuneet toisiinsa. Toisen isä on kiivas uskovainen, jolle homous on maailman pahin synti. Toisen pojan murhasta ja homoudesta vuonna 2000 kirjoittanut Gudmundson saa neljä vuotta myöhemmin sähköpostin, jossa kuvaillaan tarkasti murha seuraavalle päivälle. Nimi ja tekopaikka puuttuvat. Näin käynnistyvät sarjamurhat, jotka ovat aina askeleen edellä poliisin toimia. Sarjamurhaaja on aina suunnitellut huolellisesti murhansa etukäteen kuin orkesterinjohtaja, maestro. Gudmundson on juoppo, työhönsä turhaantunut toimittaja. Tapahtumat kuvataan vuorotellen vuodessa 2010 ja ”nykyhetkessä” 2014.

Sarjamurhaaja on ottanut oikeuden omiin käsiinsä ja tuomitsee kuolemaan ihmisiä, jotka oikeus on vapauttanut riittämättömän näytön perusteella. Hän ilmoittaa niistä Gudmundsonille etukäteen sähköpostilla, joiden vihjeiden perusteella pitäisi arvata seuraava uhri. Murhaaja osaa ennakoida etsivien jokaisen askeleen, jopa Lotten pään. Lotten, Olavin ja Viljarin polut eivät sovi yhteen missään kohdin ja rikokset junnaavat paikallaan.

Lotte Skeisvoll oli nuorin poliisinainen, jonka ohjaajana hän oli toiminut poliisikorkeakoulussa. Keltanokka, joka kuvitteli osaavansa kaiken heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Olavin muistin mukaan hän oli niin pikkutarkka, että olisi luultavasti kerännyt vuoden verran todisteita varmistaakseen, että munia piti keittää yhdeksän minuuttia jotta niistä tuli kovia.

Maestro on kelpo dekkari luettavaksi, mutta mielestäni se ei nouse samaan sarjaan Nesbøn tai Bjørkin rinnalle. Eniten siinä häiritsee englantilaisten tv-sarjojen tavoin se, että etsivistä tehdään kerta toisensa jälkeen tyhmiä. Päivänselviä totuuksia ei ymmärretä. Lotte ja varsinkin Olav Scheldrup Hansen kuvataan yksinkertaisiksi. Murhia ei kuvata aivan yksityiskohtaisesti, mutta vähän liian raa’asti makuuni.

Edvard Munch maalasi monia versioita tauluistaan. Joka kerta saatuaan taulun valmiiksi hän löysi siitä jotain mihin ei ollut tyytyväinen, ja niinpä hän maalasi uuden version. Madonna- ja Tyttöjä sillalla –tauluja on monta erilaista. Edvard Munch oli etuoikeutettu. Minulla on vain tämä yksi tilaisuus onnistua täydellisesti. En voi tehdä sitä toista kertaa. Minussa on vain yksi Huuto..