Satu Laatikainen Suomen syksy – päivästä päivään

Satu Laatikainen Suomen syksy – päivästä päivään

SKS 2016. Kustantajalta. Kiitoksin. 

Suomen syksy on jatkoa Heli Hottinen-Puukon Suomen talvi –teokselle, jonka olen esitellyt täällä. Tässä teoksessa käsitellään syksyn 91 päivää samaan tapaan. Teos selvittää syksyn juhlapäivien taustat, perinteet ja viettotavat ja antaa sateelle kun sateelle nimen suomenkielen rikkaasta sadesanastosta. Oletko kuullut esim. vihmoa, tihmoa, tipsiä, lotuuttaa, tuhnuttaaa tai lotuuttaa? Lisäksi löytyy puheympyrä, mitä kunakin päivänä on tapahtunut aikojen saatossa. Hämärtyvien iltojen hyssyssä on ihmisenkin hyvä rauhoittua ja käpertyä.

Suomen syksyyn mahtuu 91 päivää. Tästä kirjasta löydät aukeaman tai kaksi jokaisesta syys-, loka- ja marraskuun päivästä. Lue, katsele ja laskeudu lempeästi hämärään vuodenaikaan. Syksy on tunnelmaa täynnä!

Syyskuusta löytyy nippelitietona mm. että terminen syksy alkaa kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +10 asteen alapuolelle. Varhaisin ensilumi on satanut Helsingissä syyskuun 29. päivä vuonna 1928.

Mustikkasiirappia voi käyttää riisipatojen, kastikkeiden ja jälkiruokien maustamiseen:

2 l mustikoita

75 cl punaviiniä

1 l sokeria

Kirjan nimi on Suomen syksy, mutta nippelitieto kattaa muutakin kuin luontoa. Turun palo tapahtui 4.9.1827. Palaan asiaa kohtapuoleen Mike Pohjolan kirjan ”1827” myötä. Jäin miettimään, monessakohan elokuvassa Ansa Ikonen näytteli, sillä toisaalla hänen sanotaan näytelleen 12:ssa sivulla 12 vai 30:ssä sivulla 13?  Henrik Tikkanen syntyi 9.9.1924. Kirill Babitizin syntyi 22.9.1950. Estonia upposi 28.9.1994 ja kirjailija Edgar Rice Burrougs syntyi 1.9.1875.

Kalevalan loppurunossa paimenessa oleva Marjatta löytää mättäältä puolukan, syö sen ja tulee raskaaksi. Syntyvä poika nousee uhmaamaan itseään Väinämöistä, ja hänet ristitään Karjalan kuninkaaksi. Suomen tärkeimpänä marjana pidetyn syyskuussa kypsyvän puolukan mahtia ei käy kiistäminen.

Syyskuun 18. päivä on pulskien herkkutattien, voinkeltaisten kantarellien, nukan peittämien karvarouskujen, hattivattimaisten kehnäsienien ja maastoon kätkeytyvien suppilovahveroiden. Syyskuun 23. tarjotaan siilinpesämökin rakennusohjeet

Suomen kielen lokakuu kuvaa ajankohdan luonnetta: on likaista, lokaista, sään puolesta aika ajoin kurjaakin. Sitä ilmentävät myös kuukaudesta käytetyt nimitykset likakuu ja ruojakuu.

Monien metsäneläinten turkki alkaa vaihtua lokakuun alussa (orava, metsäjänis). Suomen ensimmäiset kirjamessut järjestettiin Turussa 3.10.1990. Teoksessa lokakuun 6. on omistettu pihlajanmarjoille ja  mainitaan pihlaja pyhänä puuna. Pyhän Birgitan nimikkopäivä on 7.10. Lisäksi lokakuussa istutetaan hyasintteja, syödään jauhopukin toukkia, käydään siian kudulla ja hyvästellään kesäaika.

Lokakuun 20. päivä istutetaan kanervia ym.: Syksyisille pihoille ja parvekkeelle kiinteästi kuuluvaa koristekanervaa eivät pakkaset tai myrskytkään säikäytä. Calluna on luonnossa kasvavan kanervan sukulaiskasvi, josta löytyy runsaasti erikokoisia ja –värisiä muunnoksia. Ruukkuistutuksiin kanervan lisäksi sopivat esimerkiksi koristekaali (?ei kestä pakkasta, oma huomautus) tai ulkomuratti, jotka molemmat kestävät pikku pakkasta. Suihkauttamalla kukkiin loppusyksyllä hiuslakkaa kukat pysyvät varisematta pitkään.

Marras tarkoittaa kuollutta, ja jos jotain vuoden kahdestatoista kuukaudesta voi Suomessa kutsua kuolleeksi, niin se on marraskuu.

Marraskuussa kerrotaan oravasta, talven yllättämistä suomalaisista, joutsenesta, vietetään ruotsalaisuuden päivää ja isänpäivää, mietitään suomalaisen suhdetta metsään, aloitetaan taliuintikausi, vietetään Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat sekä ollaan petojen jäljillä. Lopulta aloitetaan pikkujouluaika. 

Kirjan kansikuvana olisi kannattanut käyttää sienialan ammattilaisen ottamaa kuvaa! Iloitsen kuitenkin kantarellin kiroittamisesta oikein läpi kirjan.

Liitän tämän osaksi Oksan hyllyn luontokirjahaastetta 22.3.2017.

  Lumoava luonto -haasteen