Robert Goolrick Luotettava vaimo

Robert Goolrick Luotettava vaimo

Alkuteos A reliable wife 2009

Suomentaja Leena Perttula

 Karisto, 2011. Lupaus-sarja. Kotikirjasto

Robert Goolrickin kirja käynnistyy kirjeenvaihtoilmoituksesta: ”Maalaisliikemies etsii luotettavaa vaimoa. Käytännön pakosta, ei romanttisista syistä.”  Kirjan upporikas Ralph Truitt tilaa vaimon itselleen ja maksaa tämän matkan.

Kirjan takakannessa kirjalle ladataan paineita. Goolrickin kirjaa verrataan sellaisiin suuriin klassikoihin kuin Emily Brontën Humiseva harju tai Daphne Du Maurierin Rebekka.  Kirjaa voisi kuvata määreillä trilleri, murhamysteeri, rakkaustarina tai kosto. Jonkin verran kirjassa välittyy ajankuva, historiallinen tausta, mutta ennen kaikkea uhmakas luonto ja sen ankarat olot. Kirjan tapahtumien miljöö on Wisconsin maalaiskaupunki 1900-luvun alkupuolelle ja vuoden 1908 kylmä talvi.

Oli hyytävän kylmä, ja ilmassa väreili se, mikä vielä ei ollut tapahtunut. Maailma seisoi hievahtamatta, kello lyönnilleen neljä. Missään ei liikkunut mikään, ei ihminen, ei lintu; silmänräpäyksen ajan oli vain hiljaisuutta, oli vain liikkumattomuutta. Hahmot seisoivat kohmettuneina kohmeisessa maassa, miehet, naiset ja lapset.

Tarina alkaa juna-asemalta, jossa kaksikymmentä vuotta sitten leskeksi jäänyt,  viisikymmentäneljävuotias Ralph Truit odottaa myöhässä olevaa junaa. Hän on kärsimätön ja häntä hävettää olla ihmisten keskellä tungoksessa. Hän tuntee muidet katseet itsessään.  Ralph tuntee olevansa pohjattoman yksin.

Toisaalla Catherine Land valmistautuu yksityisvaunussaan perille pääsyyn. Hän riisuu punaiset silkkikenkänsä, avaa kirjaillun matkapukunsa napit, riisuu silkkipuseron ja raskaan punaisen samettihameen sekä alusvaatteet.  Hän noukkii vaatteensa lattialta nyytiksi, jonka viskaa vaunun ikkunasta pimeyteen. Kauhtuneesta matkalaukustaan hän ottaa esille yksinkertaisen mustan villapuvun. Korunsa hän ompeli hameen helman saunaan. Ne olivat muistoja entisestä elämästä. Ne olivat hänen itsenäisyytensä. Ne olivat hänen menneisyytensä.  

Hän luki rakkausromaaneja ja kuvitteli, että muissa lukupöydissä istuvat miehet ja naiset olivat hänen lukemiensa kirjojen henkilöitä. Elivät onnellista ja intohimoista elämää, se näytti olevan muille niin yksinkertaista.  Hän luki Jane Austenia, Thackeraytä, Dickensia, tarinoita, joiden lopussa resuisten köyhien elämä muuttui autuaalliseksi. 

Lukija tietää alusta lähtien, että jotain outoa on. Pariskunnan kohtaaminen saa heti ryppyjä. Catherine joutuu myöntämään lähettäneensä väärän valokuvan. Hänen piti olla tavallisen näköinen, vaatimaton nainen, joka on valmis naimaan parikymmentä vuotta vanhemman miehen. Ralphin poika Antonio astuu myös kuvaan. Rouva Larsen huolehtii taloudesta miehensä kanssa. Monia asioita kuvataan sanomalla, että sellaista tapahtuu. Catherine ei tuntenut rakkautta Truttiin, mutta siniseen pulloonsa hän tunsi viehtymystä. Tulevaisuus oli pienissä pisaroissa.

Hän ajatteli puutarhaansa. Hän ajatteli elämäänsä, tilkkutäkkimäistä elämäänsä, joka oli ommeltu yhteen monenkirjavista ylijäämäriekaleista: kokemuksesta, tiedosta, selvänäköisyydestä. Hän ei kyennyt ymmärtämään siitä mitään. Hänellä ei ollut tietoa hyvyydestä. Hänellä ei ollut sydäntä eikä niin ollen käsitystä siitä, mikä oli hyvää, mikä oli oikein, eikä hänellä ollut tannerta käydä taistelua, joka raivosi hänen sisällään.

Luotettavan vaimon teemoja ovat mm. petos, kosto, yksinäisyys, rakkaus sekä  nöyryys.  En tavoita kielen runollisuutta, vaikka takakansi lupaa niin. Juonivetoinen kirja ei puuduta missään vaiheessa.  Goolrick koukuttaa lukijan matkaansa kerronnallaan. Niin Raphin kuin Catherinen tarina kuoritaan esiin kerros kerrokselta. Catherinella on selvä päämäärä, että ilman rahaa tai rakkautta hän ei aio elämäänsä päättää. Tarinassa on osin ennakko-arvattavia juonenkäänteitä, mutta luettuani saatoin todeta, että tämä kirja kannatti lukea.  Kirjan kannessa on hyvin kaunis tunnelma.

Blogeissa toisaalla:

Kulttuuri kukoistaa, Mari A. ja Satun Luetut