Karin Erlandsson Kuolonkielot

Karin Erlandsson Kuolonkielot

Suomentaja Taija Mård

Alkuteos Missdåd

Kustantamo S & S  Kustantajalta. Kiitoksin.

Karin Erlandssonin tuotanto ei ollut minulle entuudestaan tuttua. Itse asiassa yllätyin, että kirjailija onkin suomalainen. Hän on kotoisin Uudestakaarlepyystä, mutta toimii nykyisin kulttuuritoimittajana Ahvenanmaalla.  Ennakko-odotukseni kirjan suhteen toteutuivat, sillä odotin Kuolonkieloilta sujuvaa, hyvin kirjoitettua jännittävää, mutta hillittyä dekkaria.

Pääkaupungissa toimittajaksi opiskellut Sara Kvist on hakeutunut kesätöihin pieneen paikallislehteen Pohjanmaalle saadakseen arvokasta työkokemusta. Työpaikka vaikuttaa varsin otolliselle, sillä Sara tapailee paikkakunnalla hevostallia pitävää Robertia.  He olivat tutustuneet, kun Sara oli haastatellut Robertia hevosmessuilla.  Robert oli houkutellut luokseen asumaan, mutta se oli liian nopeatempoinen ajatus. Sara ei oikein tiennyt, mitä noin pienessä kaupungissa edes tapahtuisi. Todennäköisesti hän laatisi kesän uimakouluraportteja ja ilmoituksia kadonneista kissoista.

Saran ensimmäinen työpäivä osuu juhannukseksi, jolloin hänen roolinsa on päivystää toimituksessa muiden ollessa vapaalla. Gunnar määrää yksinkertaisia tehtäviä eli Saran pitää koota juttu paikallisista, perinteisistä  juhannustapahtumista. Työparikseen Sara saa valokuvaajan, Oskarin.

Juhannuksen pitäisi olla ihana keskikesän juhla, jossa ei tapahdu mitään ihmeellistä. Sara saa ulkopuoliselta havainnon, joka viestii, että jotain on tapahtunut. Sara lähtee valokuvaajan kanssa tutkimaan vinkkiä ja kuinka ollakaan metsästä on löytynyt paikkakuntalaisen naisen ruumis, jota poliisit ovat jo tutkimassa.  Uusi pappikin Linna Smeds on kovin kiireinen ensimmäisessä toimipaikassaan juhannuksesta huolimatta. Hän ehtii jopa kasviretkelle kieloja ihastelemaan, kun kirkollisia toimituksia ei ole. 

Teoksessa on jonkin verran tapahtumien ennalta-arvattavuutta ja kielellisiä kliseitä.  Saran poikaystävässä stereotypiat menevät hieman yli äyräiden.  Fiksu nainen viskaisi hanskat naulaan ja häipyisi. Erlandsson onnistuu tilanteiden ja miljöön kuvauksessa, sillä supisuomalaisessa juhannuksessa välittyy  leppoisan joutilas tunnelma.  Tarinassa ovat läsnä kesäjuhlat, telttaretket, mökkeily, rantalaituri ja kesäinen luonto. Lempikin pyrkii jaolle kesäillassa.

Sara uppoutuu tapauksen selvittelyyn kuin rikostoimittaja konsanaan, hän haastattelee uhrin puolisoa ja muita asianosaisia.  Suloiseen idylliin mahtuu myös salaisuuksia. Varsin pian Sara havahtuu siihenkin, että hänen oma tilanteensa ei ole kovin kaksinen, kun tallien lannanluontia saisi tehdä silloinkin, kun olisi jo unentarve. Robert paljastuu öykkäriksi ja narsistiseksi kumppaniksi, joka tarvitsee enemmän tallirenkiä kuin kumppania.
Kirjan kansi on hyvin aiheeseen sopiva ja taidokas. Kuolonkielot sopii oikein hyvin kesäillan viihdyttäjäksi.