JOULUN MAUT

Joulun maut ja tuoksut luovat joulun mielen. Muistoista ja perinteistä rakennetaan joulu sydämeen. Jouluisiin makuihin ja tuoksuihin kuuluvat kardemumma, kaneli ja inkivääri. Pipareihin joulun maun luovat inkivääri ja kaneli. Glögin maustaa neilikka ja kaneli. Sahrami värjää jouluvehnäset kullankeltaisiksi.

Joulun mausteet tulevat eri puolilta maailmaa. Kaneli kasvaa alkuperäisenä Intiassa ja Sri Lankassa, viikuna on alkuperäinen Välimeren alueella ja aito vanilja on kotoisin Väli-Amerikasta. Mausteneilikka on kotoisin Indonesiasta Molukkien saariryhmästä. Joulupöydän koristeena käytetään kuivattuja hedelmiä, siemenkotia, pähkinöitä ja suklaakonvehteja.

Kaukoidästä tuodut mausteet kuten pippuri, kaneli, neilikka, inkivääri ja sahrami edustivat keskiajan eurooppalaisille vaurautta. Piparkakut saapuivat Eurooppaan ristiretkeläisten mukana, ja aluksi ne olivat luostarien valmistamia pippurilla maustettuja ja hunajalla makeutettuja mesileipiä. Suomeen piparkakkuja tuotiin 1600-luvun lopulla, mutta vasta 1700-luvulla ne löysivät Turussa herrasväen joulupöytiin. Varhaisin tieto Pohjolassa tehdyistä maustepikkuleivistä on Vadstenan luostarista 1400-luvulta.


MAUSTEPIPPURI (Pimenta dioica) on myrttikasveihin kuuluva ainavihanta puu, joka on kotoisin Väli-Amerikasta. Kasvista käytetään puun vihreinä poimitut ja kuivatut marjat. Jouluna maustepippuri maustaa lasimestarinsillin, lipeäkalan, suutarinlohen ja maustekakun.

AITOKANELI eli ceyloninkaneli (Cinnamomum zeylanicum) on laakerikasvien heimoon kuuluva ainavihanta puu, joka kasvaa alkuperäisenä Sri Lankassa ja Lounais-Intiassa. Se on maailman yleisimpiä ja vanhimpia tunnettuja mausteita. Kaneli on kuivattua kanelipuun versojen sisäkuorta. Jouluna kaneli maustaa kakkuja, pipareita, pikkuleipiä, glögiä, riisipuuroa ja joulukalojen marinointilientä. Myös joulun mausteisissa kahveissa ja teessä maistuu kaneli. Yleisesti myynnissä oleva kassiankaneli (C. aromaticum) sisältää kanelin aromia voimistavaa kumariinia. Kanelitangot kuuluvat jouluisiin koristeisiin.

RUSOTÄHTIANIKSEN (Illicium verum) alkuperä on Kiinassa ja Pohjois-Vietnamissa. Lakritsinmakuinen rusotähtianis on kiinalaisen ainavihannan puun tähtimäinen, kuivattu siemenkota. Oranssinruskeat siemenet ovat kiiltäviä. Siemenkodan aromi on vahvempi kuin siemenen. Jouluisin tähtianis on glögin, pipareiden kahvin ja teen mauste.

 

MAUSTESAHRAMI (Crocus sativus) on Lähi-idästä kotoisin oleva sipulikasvi. Se on maailman kallein mauste. Sitä saadaan kukan kolmihaaraisista emin luoteista. Jouluna sahrami on kuulunut pitkään perinteiseen sahramipullaan, sillä jo 1820-luvulla tyyris sahrami maustoi kartanoiden joulupullaa. Sahrami antaa jouluna värin riisille, majoneesille, päärynöille ja appelsiineille. Yleensä sahramia myydään jauhettuna, mutta myös kokonaisia, kuivattuja emin luotteja on saatavana.

Tämä kuva on otettu omalta pihalta 15.11, en ole käynyt katsomassa nyt. Kukkii siis myöhään. Viime vuonna kuvasin joulukuussa.

INKIVÄÄRI (Zingiber officinale) on trooppinen, metrin korkuinen, monivuotinen maustelilja, joka lienee kotoisin Intiasta.  Mausteena käytetään juurakkoa niin tuoreena, kuivattuna, kokonaisena tai jauhettuna. Inkivääri oli ensimmäisiä arabialaisten kauppiaiden Eurooppaan tuomia eksoottisia mausteita. Jouluna inkivääri maustaa piparkakkuja, muita leivonnaisia, jälkiruokia sekä glögiä. Inkivääripäärynät on vanhanajan jälkiruoka. Talvinen inkiväärijuoma maustetaan kanelilla, neilikoilla ja korianterilla. Keskiajalla inkiväärillä maustettiin olutta, ja mausteinen inkivääriolut maistuu yhä jouluruokien kera. 

NEILIKKAPUU (Syzygium aromaticum) on myrttikasvien heimoon kuuluva ainavihanta puu. Se on kotoisin Molukkien maustesaarilta, nykyisestä Indonesiasta. Mausteeksi käytetään vaaleanroosat ennen kukintaa kerätyt kukkanuput, jotka kuivattaessa kovettuvat tummanruskeiksi. Jouluna neilikkaa käytetään piparkakuissa, maustekakuissa, joulukinkussa, rosollissa, glögissä sekä jouluisissa säilykkeissä. Neilikankukilla koristellaan kinkkuja, appelsiineja ja sipuleita. 

Kaneli, tähtianis, neilikka ja pomeranssin kuorta

POMERANSSIPUU (Citrus aurantium) on ainavihanta sitruspuu, jota viljeltiin alun perin Pohjois-Intiassa. Mausteeksi käytetään appelsiinia muistuttavan hedelmän punakeltaista kuorta ja hapanta ja kitkerää maltoa. Jouluisin pomeranssia käytetään joululimpussa, pipareissa, marmeladeissa ja kuivakakuissa sekä teesekoituksissa.

MUSKOTTIPÄHKINÄÄ JA MUSKOTTIKUKKAA (Myristica fragrans) saadaan kaksikotisesta, ainavihannasta puusta, joka on kotoisin Molukkien maustesaarilta nykyisestä Indonesiasta. Muskottipähkinäksi kutsutaan muskottipuun hedelmän siementä, ja muskottikukka on muskottipähkinää ympäröivä kuivattu siemenvaippa.

Jouluna muskotin arominen maku sopii maustekakkuun, peruna-, porkkana-, lanttu- ja makaronilaatikoihin sekä pateisiin. Muskottikukan maku on muskottipähkinää voimakkaampi. Muskotin maku sointuu hyvin neilikan, kanelin ja kardemumman kanssa.

KARDEMUMMA (Elettaria cardamomum) on Intiasta kotoisin ja kuuluu inkiväärin ja kurkuman tavoin inkiväärikasvien heimoon. Kardemummaa saadaan monivuotisen mausteliljan kotahedelmien siemenistä, jotka ovat tuoreina tummia ja öljyisiä. Kardemumma kannattaa ostaa vihreinä, valkaisemattomina kotina ja jauhaa siemenet vasta käytettäessä.  Se antaa jouluisen tuoksun ja maun vehnäsiin ja kakkuihin, jouluteehen ja -kahviin. Se on omiaan glögiin, silliin ja lihapatojen mausteena.

Kuvassa kaneli, manteli, kardemumma ja neilikka

TAATELI (Phoenix dactylifera) on kaksikotinen puu, joka kasvaa alkuperäisenä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Sokeripitoiset hedelmät ovat suurina terttuina palmun latvassa. Vaalean tai tummanruskean marjan sisällä on pitkänomainen siemen. Kullanruskea hedelmäliha on pehmeää ja maultaan hunajaista. Jouluna taatelit sopivat sekahedelmäkeittoon, kuivakakkuihin, torttujen täytteeksi tai sellaisenaan naposteltaviksi jne. Parmankinkun viipaleisiin käärityt vuohenjuustotäytteiset taatelit ovat suloisen makeansuolaisia. 

AITOVANILJA (Vanilla planifolia) on kämmekkäkasvien heimoon kuuluva trooppinen päällyskasvi, joka niveliensä ilmajuurilla kiinnittyy isäntäkasviinsa. Käytettävä osa on valkokukkaisen orkidean lähes kypsänä kerättävä siemenkota. Aromaattinen maku ja musta väri syntyvät tuoreiden kotahedelmien käymis- ja kuivatusprosessissa. Espanjalainen löytöretkeilijä ja konkistadori Hernando Cortés toi vaniljan Eurooppaan 1500-luvulla. Atsteekit kasvattivat vaniljaa ja käyttivät sitä suklaan mausteena. Vanilja maustaa jouluna vaalean glögin, leivonnaisia, suklaakonvehteja, jälkiruokia ja marinadeja. Kantarellien ja suppilovahveroiden sekä luumujen marinointiliemeen se antaa erinomaisen maun.

AITOVIIKUNA eli viikunapuu (Ficus carica) on Lähi-idän alueelta kotoisin oleva matalakasvuinen ja kausivihanta puu. Suuret lehdet ovat kolmesta seitsemään halkoisia. Mehevä, sipulimainen hedelmä on oikeasti turvonnut kukintopohjus. Ohuen kuoren väri vaihtelee vihreästä violetinruskeaan. Jouluna viikunat maistuvat juustojen kera, hedelmäsalaateissa, sekahedelmäkeitossa sekä torttujen täytteenä. Portviiniviikunat ovat oivia kinkun lisukkeita.

JALOKASTANJA (Castanea sativa) kasvaa alkuperäisenä Kaakkois-Euroopassa ja Lounais-Aasiassa. Jouluna kastanjatahna- tai sose on kalkkunantäyte. Keski- ja Etelä-Euroopassa paahdetut kastanjat ovat joulun seudun herkkuja. Meilläkin paahdetut kastanjat sopivat joulupöytään kinkun lisäkkeeksi. Kastanjasose sopii myös jälkiruokiin tai leivonnaisiin.

GRANAATTIOMENA (Punica granatum)

Granaattiomena on kotoisin Persian ja Afganistanin seuduilta. Sukuun kuuluu kaksi lajia. Laji on pieni puu tai suurehko pensas. Hedelmä on omenankokoinen, noin 5-8 cm leveä ja väriltään aluksi vihreä ja myöhemmin punertava. Kuori on punakeltainen ja nahkamainen. Granaattiomena on vanha viljelykasvi. Granaattiomenan terveysvaikutuksia kehutaan nykyisin paljon. Joulupöydässä se on koristeellinen erilaisissa kattauksissa värin antajana.

Kaikki kuvat Ulla S. tai P.S Tekstit soveltuvin osin Mielestä ja rakkaudesta. Kuvien löytäminen vei aikaa, vaikka tein tätä kirjan kanssa, niin eihän se kerro kuva-asemaa, vaikka huomaakin omistavansa ko. kuvan. Täydentelin tekstiä löydettyäni kuvia.