Sivut

maanantai 21. joulukuuta 2015

Joulun kukat Amaryllis, Convallaria majalis, Euphorbia pulcherrima, Helleborus, Viscum,

Toivotan kaikille hyvää joulua näiden kuvien myötä. Olen tehnyt tämän kolmen postauksen sarjana, joista ensimmäinen aukeaa nyt. Saatan laittaa vielä joulun liittyviä kuvia omalta alaltani tosin ajastettuna nekin, mutta seuraava kirjapostaus tulee aikaisintaan 27.12. Enemmän kirjajuttuja on tulossa kuitenkin vasta 7.1 jälkeen.

Enkeli ja lyhty. Eikös näytä aidolta? Asetelman lumi ja havut? Kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Ok huijaan. Alustana on muovi. Sanokaa nyt edes, että suhteellisen ok?



Hullaannumme jouluna kukkiin, joten katsotaanpa niitä hieman lähemmin.



Kielo Convallaria majalis

Miellämme kielon kevään airueksi, mutta katsotaanpa tarkemmin. Kielo valittiin Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967 Yleisradion järjestämässä kansaäänestyksessä. Joulukukkana kieloa alettiin käyttää 1800-luvun lopulla.

Jouluksi kukkaan hyödynnettävät kielot ovat peräisin ulkomailta tuoduista juurakoista. Korkea hinta on esteenä sille, että kielo ei ole saavuttanut suosiota joulukukkana. Tuntemani mies hyötää kieloja joulukukaksi. Nämä kukat ovat hennon vaaleanpunaisia. Kielon voi saada itsekin joulukukaksi, mutta se vaatii hieman osaamista, mutta netissä on ohjeita.

Jeesuksen syntymää esittävissä kuvissa kielo kuvaa pelastusta samoin kuin paratiisikuvissa ja että ihmisille tien paratiisiin on avannut Jeesus-lapsi. Kielo on yhdistetty Neitsyt Mariaan, sillä tuoksuvat kukat tuovat mieleen lempeyden ja neitseellisen puhtauden. Tieteellinen sukunimi Convallaria tarkoittaa laaksojen liljaa. Nimi tulee Vanhan testamentin

Laulujen laulun veisusta 2:1: Olen ketojen kukka, laaksojen lilja.



Joulutähti Euphorbia pulcherrima

Tavallisimmin joulutähti on valkoinen tai punainen. Joulutähti kuuluu tyräkkien yli 2000 lajia käsittävään sukuun. Se on kotoisin Väli-Amerikasta ja Meksikosta. Luonnossa se voi kasvaa yli neljä metriä korkeaksi pensaaksi. Kasvin kukat ovat hyvin pieniä, kellanvihreitä kukintoja suurten, värikkäiden ylälehtien keskellä. Lajinimi pulcherrima tarkoittaa kaikkein kauneinta.

Legendan mukaan enkeli ilmestyi meksikolaistytölle matkalla joulumessuun ja kehotti tyttöä poimimaan juolavehniä. Tytön rukoillessa seimen äärellä ne muuttuivat punaisiksi joulutähdiksi.

Joulutähti oli yhtenä jouluna joulupuuni, koristeltu kuin kuusi. Korkea ja näyttävä, muutapa ei ollut niillä main.

 Joulutähti on suhteellisen uusi tulokas meillä, sillä se yleistyi vasta 1970-luvulla, mutta siitä huolimatta se on tänä päivänä joulukukista suosituin.

Joulutähden punainen väri kuvaa Kristuksessa Jumalan rakkautta, vaalea muoto Jeesus-lapsen synnittömyyttä ja jouluiloa. Marian kohdalla taas punainen äidinrakkautta ja valkoinen neitsyyttä.






Misteli Vicum album
Misteli on puoliloisena elävä pensas, joka elää yleensä lehtipuiden oksilla. Se tunkee juurensa isäntäkasvin solukkoon, ottaen näin vettä ja tarvitsemiaan ravintoaineita. Se kasvaa Keski-Euroopassa yleisenä ja sitä tavataan vielä Skandinavian eteläisimmissä osissa.

Misteli on vanha lääkekasvi. Monissa maissa misteliin liittyy onnen uskomuksia. Valkomarjainen misteli, punamarjainen orjanlaakeri ja muratti ovat yhdessä liitetty joulunviettoon. Pohjois-Amerikassa amerikanmisteliä käytetään yleisesti ovikranssina.

Misteli on oivan joulun erikoisuus. Tykkään käyttää sitä joulukasvina ulkona. Tämän kuvasin pihassamme. Misteliä on vaikea löytää, mutta Tukholman joulutoreilla se oli yleinen ainakin vuosi sitten.



Hyasintti Hyacinthus orientalis

Taas sama kuva, entäs sitten? Tykkään tästä kuvasta. Eikä meillä hyasintit kuki ennen joulua.

Joulukukkana käyttämämme hyasinttilaji on kotoisin Taurusvuoristosta Turkista. Hyasintti on sipulikasvi, jonka kukkavanan päässä kukat sijaitsevat tiheässä tertussa. Eurooppaan hyasintti kulkeutui 1560-luvulla ja aikojen kuluessa siitä on jalostettu yli 5000 lajiketta. Hyasintti on vanhin joulukukkamme. Tiedetään, että sitä oli kaupan helsinkiläisessä kukkakaupassa vuonna 1879.

Hyasinttia on pidetty uuden elämän symbolina. Kreikassa hyasintti on liittynyt hääjuhliin. Hyasintin värejä yhdistetään Neitsyt Mariaan, sillä sininen kuvaa Mariaa taivaan kuningattarena, valkoinen neitsyyttä, punainen äidinrakkautta. Keltainen hyasintti on harvinaisin ja tutumpi keväisessä puutarhassa kuin joulukukkana.  Keltaisen värin katsotaan heijastavan taivaallista kirkkautta.

Jos saat hyasintin, värejä voidaan tulkita myös: punainen viittaa tuskaan, sininen uskollisuuteen ja valkoinen älykkyyteen.

Hyasintti on joulutuoksu, mutta se on myös keväisen sipulipenkin koriste. En itse välitä tuoksuvista kasveista, mutta hyasintti saa tuoksua.






Jaloritarinkukkaa kutsutaan usein myös nimellä amaryllis, mutta itse asiassa amaryllis-nimi kuuluu Amaryllis belladonna –kasville. Ritarinkukat ovat kotoisin Etelä- ja Väli-Amerikasta ja viljelty muoto on aikaansaatu risteyttämällä.

 Jaloritarinkukat ovat yleistyneet joulukukkana, mutta sillä ei ole mitään erityistä symboliikkaa. Valko- ja punakukkaisena sitä voidaan pitää Neitsyt Marian puhtauden ja rakkauden symbolina.



Jouluruusu Helleborus spp.

Jouluruusu ei ole ollenkaan ruusu nimestään huolimatta, vaan se kuuluu leinikkikasvien heimoon (Ranunculaceae). Jouluruusut kukkivat hyvin aikaisin keväällä, mutta usein niitä hyödetään kukkaan jouluksi.

Itselleni jouluruusu ei ole vain joulukukka, vaan enemmän kevään puutarhakasvi. Jouluruusut kukkivat ensimmäisen kerran vasta useamman vuoden ikäisinä. Jouluruusun voi keväällä istuttaa purkkeineen ulos ja tuoda taas joulukuun alussa sisään, jolloin se kukkii jouluksi.

Joulukukkana käytetään usein kermanväristä vaaleajouluruusua (Helleborus niger), joka on tunnetuin ja kauneimpia jouluruusuja. Myös limeä näkyy myynnissä. Tieteellinen lajinimi tulee juurten väristä.

Legendan mukaan Jeesuksen syntymän kunniaksi jäisestä, paljaasta maasta nousi hento, vaalea kukka, joka sai nimen jouluruusu. Kasvi on niin myrkyllinen, että mm. keltit käyttivät sitä osana nuolimyrkkyä. Jouluruusun ihanuudessa on ongelma eli meillä se on amppelissa lemmikkien takia, koska kasvi on hyvin myrkyllinen. Jouluruusuja en ota kukkapenkistä sisään, vaan ostan muutaman uuden. Olen todella surkea puutarhuri hyödyntämään kasvejani maljakossa. Juhannuskimpun teen luonnonkasveista. En ole ikinä taittanut yhtäkään oksaa syreeneistä. Lyhtykoisoa olen kuivannut asetelmiin.

Tämän kuvan otin ihan äsken. Helleborus 'Christmas Carol'






Orkideat

Orkideat kuuluvat jouluuni. Tässä hieman eksoottisempi Ludisia. Nimi ei ole hienostelua, muuta kotimaista nimeä ei ole. Huomaathan nuo tummat raitalehdet. Lehtien väritys on täydellisen onnistunut kuvassani. Kasvi on juorumainen ja kaunis ilman kukkavanoja. Yleensä ihailemme orkioiden kukkia, mutta tämä koreilee lehdillä. Kukatkin ovat nätit. Ludisia on myös helppohoitoinen. Orkideat ovat tyypillisiä joulukukkia muualla maailmassa.

Ehkä tiedätkin, että minä en ole huonekasvifriikki, ei kiinnosta pätkääkään. Kultaköynnös on menestynyt hyvin, toin sen Keniasta. Meillä on vain muutama viherkasvi, nekin amppeleissa, en jaksa niitä kissojen kanssa. Ludisia viihtyy vähällä hoidolla, ajoittaa kukintansa jouluun.

Minulla on rakkaus kämmeköihin, sillä olen kulkenut niiden perässä ja tehnyt graduni sääskenvalkusta.

 Parhaillaan ludisiani on kukassa. Kukka on varsin tyypillinen maakämmeköiden kukka, jos ajattelee vaikka valkolehdokkia tai neidonvaippoja. Lisäksi meillä on avautumassa valkoinen perhosorkidea.

Nämä kuvat ovat lavastettuja eli kuvasin pihalla.

'



14 kommenttia:

  1. Ihana kukkakirjoitus! Joulukukkien historia on kiinnostavaa ja on kiehtovaa ajatella kuinka niissäkin kulkee mukana ajan kerroksia. Meillä on aina ainakin joulutähti ja amaryllis, hyasintistakin pitäisin kovasti mutta tuoksuherkkänä en voi sitä meillä pitää.

    Tunnelmallista ja kukkienkaunista joulua sinulle Ulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa työläs teksti, että sain kuvat kohdalleen. Laitoin muut ajastukseen, sillä en ehdi koneelle kuin tarkastaakseni, että bloggeri ei keksi lisää yllätyksiä. En ajatellut, kuinka kapea tila minulla on kirjablogissa.

      Hyasintti tuoksuu liikaa, mutta onhan monta muuta ihanaa.

      Ihanaa joulua Katja teille!

      Poista
  2. voi kun kiva - monena vuonna tein joulukukkanäyttelyihin tekstejä..hyvää joulua teille Ippa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joten arvaatkin, missä olen osan kuvannut. Hyvää joulua teillekin!

      Poista
  3. Enkeli ja lyhty- asetelmasi on ok. Kaunis. Sait alustamuovin näyttämään jäiseltä lumelta.
    Kukkatietous oli kiinnostavaa. Olet ilmeisen kasvifani.
    Isoista hyasinteistä tykkään joulukukkina, niitä joskus osasin kasvattaakin.
    Usein pöydälläni on ollut myös valkoinen joulutähti. KIeloja ei koskaan, vaikka tykkään niistä.
    Tänä jouluna tyydyn asetelmaan ruistähtiä ja kuusenhavua. Kukkakaupat on niin kaukana.
    Hyvää joulua ja kirjaisaa uutta vuotta 2016

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvaako teillä kieloja, kun muistelen, että ne viesti siellä ympäristöään hienommasta kasvupaikasta, kun kuljettiin uhareiden perässä PeP:n alueella. Kuljimme lähinnä kalkkiseutuja, joten kielotkin olivat arkea.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Tein kolmen postauksen sarjan, toivottavasti käyt. Hyvää joulun odotusta Iloinen kulkuri.

      Poista
  5. Informatiivinen ja kaunis postaus! Minulla on tänä vuonna punainen joulutähti ja valkoinen joulukaktus. Kaktukset ovat suosikkejani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minä sinnittelen kahden sinisen hyasintin kanssa, jotka olivat ihan supussa sunnuntaina, mutta innostuivat liikaa. Amaryllikseni on maltillisempi. Täytynee hakea sinisia lisää, tarvitsen kuvia.
      Valkoinen joulukaktus on kaunis.

      Poista
  6. Oi, tämä on mielenkiintoista tekstiä :)

    VastaaPoista
  7. Harvoin tulee miettineeksi joulukukkien historiaa. Kiitos informatiivisesta postauksesta.
    Onko mistelisi ruukussa? Itse olen nähnyt vain leikko-oksina.

    Hyvää Joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä on tulossa kolme tai siis kukista tämä.

      Misteli on oksina ovikolkuttimen päällä, mutta lavastelen noita kuvia.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!