Sivut

tiistai 3. helmikuuta 2015

Terry Hayes Vaeltaja




Terry Hayes on syntynyt Englannissa, muuttanut nuorena Australiaan, ja asuu nykyään perheineen Sveitsissä. Hän on menestynyt toimittaja, elokuvakäsikirjoittaja (Mad Max 2 ja Vertical Limit) ja tuottaja. Vaeltaja (I am pilgrim 2012) on hänen esikoisromaaninsa. Kirjan oikeudet on myyty 24 kielialueelle ja MGM-studio osti elokuvaoikeudet huikean huutokaupan jälkeen. Kirjan on suomentanut Sami Rouhento.

Vaeltajan ennakkokappale saapui eräänä alkuvuoden päivänä Bazarilta, ja en voinut kuin kauhistella sivumäärää, 810 sivua! Karttelen tiiliskiviä viime vuoden jäljiltä. Mutta tämän lukeminen maistui alusta lähtien. Kirjan lukemiseen meni viikon verran ja viimeiset 300 sivua ahmin yhteen menoon. Olisin varmaan lukenut koko kirjan yhteen menoon, mutta työt, syöminen, nukkuminen, Halla ja katit vaativat osansa.

Vaeltaja on paras ikinä lukemani agenttijännäri. Terry Hayes pystyy pitämään otteessaan läpi kirjan jokaisen sivun. Kuten kannen etulehdellä Bazarin väki toteaa: nerokkaan oivaltava ja hyytävän uskottavasti kerrottu ja osuu nykyajan ihmisen pelkojen ytimeen. Juoni kulkee ajassa poukkoillen ja seuraa kahta ihmistä, Vaeltajaa ja Saraseenia. Kummankin henkilöllisyyttä on miltei mahdoton selvittää. Hayes pitää lukijan tiukasti otteessaan ja ajoittaa kerrottavat asiat juuri oikeaan kohtaan. Hän ehkä hieman spoilaa joidenkin kappaleiden viimeisissä lauseissa, mikä auttaa arvaamaan tulevia tapahtumia. Vaeltajan tarina kerrotaan minämuotoisesti, josta voidaan päätellä, että kertojalle ei tapahdu mitään, vaikka mitä tapahtuisi.

Kirjoitin kirjan koska olin ratkaissut rikoksia, joiden tekijät toimivat inhimillisen kekseliäisyyden äärirajoilla, ja toivoin kehittämieni tutkintatekniikoiden hyödyttävän muita rikostutkijoita. Tämä oli totta – tiettyyn rajaan saakka. Syvemmällä tasolla, koska olen vielä nuori – ja edessäni on toivoakseni toinen, todellinen elämä – kirjaa voisi pitää yhteenvetona ja lopullisen a hyvästijättönä aiemmalle elämälleni.

Newyorkilaisen East Inn –hotellin kylpyammeesta löydetään murhattu  nainen, jonka henkilöllisyyttä ei pystytä selvittämään, koska murhaaja on lukenut edellä lainatun kirjan tutkimustekniikoista. Uhri lojuu rikkihapon (viemärinaukaisuainetta) tunnistamattomaksi syövyttämänä kylpyammeessa. Häneltä on poistettu kaikki hampaat. Huone on suihkutettu desinfiointiaineella, joka poistaa kaikki mahdolliset DNA-ym. jäämät.

Jos epätoivoani ihmiskunnan tilasta ei oteta huomioon, minun on tunnustettava, että olen hetki hetkeltä vakuuttuneempi tappajan toiminnasta – kolmenkymmenenkahden hampaan vetäminen vainajan suusta ei varmasti ollut helppoa. Tappaja on selvästi käsittänyt tärkeän ajatuksen, joka jää monelle saman alan valinneelle hämäräksi; ihmisiä ei pidätetä murhasta, vaan siitä, että he eivät ole suunnitelleet sitä kunnolla.

Tarinassa liikutaan tämän päivän konfliktialueilla. Saraseeni syntyy Saudi-Arabiasta, käy teini-ikäisenä taistelemassa Afganistanissa, ja palaa Libanoniin ja Gazaan.

Kello oli Genevessä muutamaa minuuttia vailla kolme iltapäivällä, New Yorkissa pian aamuyhdeksän. Oli syyskuun yhdestoista päivä. Ensimmäinen lentokone oli juuri osunut World Trade Centerin pohjoistorniin … Kamppaillessani tunteitani vastaan United Airlinesin lento 175 Bostonista törmäsi etelätorniin. Tuo päivänmäärä on jäänyt elämään meihin. Missä sinä olit tuona hetkenä?  Kello oli muutamaa minuuttia vailla neljä täkäläistä aikaa. Minä olin Porvoossa S-marketin parkkipaikalla autossa odottamassa puolisoani kaupasta. Olin kuullut autoradion uutisista pienkoneen törmäämisestä WTC:n pohjoistorniin. Mieheni palatessa autoon kerroin tästä hänelle, ja hän totesi näsäviisaasti, että se ei voinut ollut vahinko tai sattuma. Kotiin päästyämme näimme televisiosta kuvia sortuvasta pohjoistornista.

Syyskuun yhdennentoista päivän tapahtumat ovat osa tätä tarinaa, mutta tavalla, jota ei pysty ennalta arvaamaan. Eli Hayes on kehittänyt juonen joka liittyy siihen, mutta johtaa aivan muualle. Toinen osa on monin kerroin jopa hurjempaa ja globaalisempaa terrorismiuhkaa kuin WTC-tornit.  Entinen USA:n tiedusteluagentti pakotetaan takaisin töihin. Hänellä on ennestään toistakymmentä henkilöllisyyttä, mutta hänen oikeaa henkilöllisyyttä kukaan ei tiedä. Hän on vieraillut holokaustin tärkeimmillä paikoilla ja ne tulevat hänen uniinsa.

Hopeakettu johdatti minut ikkunattoman työasemahuoneen poikki. Kuljimme pienen keittiön läpi ja tulimme paljon edellistä tilavampaan toimistoon. Siinä huoneessa oli sentään ikkunat, mutta ulkona vallitsevan pimeyden ja ilmeisesti luodinkestävän lasin aiheuttaman vääristyksen vuoksi oli mahdotonta saada mitään käsitystä olinpaikastamme.

Hopeakettu puhui hiljaisella äänellä mikrofoniin, odotti vastausta ja avasi oven, joten astuin sisään.

Presidentin työhuoneessa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi siihen, että se on paljon pienempi, miltä se televisiossa näyttää.

Presidentin lisäksi huoneessa ollut Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen johtaja sanoi istuutuessamme: ”Meillä on pieni ongelma”.

Olin nyt kymmenes ihminen, joka tiesi totuuden, ja tämän jälkeenkin vain yksi sai sen koskaan tietää.

Viime vuonna luin Fredrik T. Olssonin Ketjureaktion, jossa vapaaksi päässyt virus tuhoaa miltei kaikki maapallon asukkaat. Tämän kirjan teema on hyvin pitkälti sama: rokotuksille immuuniksi kehitetty tappava viruskanta. Valitettavasti tämä on tätä päivää (3.2.2015) sillä, uutisten mukaan rutto on leviämässä Madagasgarilla ja Ebolaan ei ole pystytty kehittämään rokotetta. Kuinka kauan kestää, kun joku vastaava leviää tai levitetään Eurooppaan?

Täällä lähistöllä toimi aikanaan eräs vallankumouksellinen, ei mikään pomminheittäjä mutta fanaatikko, niin ainakin sanottiin. Hänellä oli hieman toistakymmentä seuraajaa, ja he kävivät läpi helvetin yhdessä, mutta silti yksi heistä petti hänet. Tunnet kyllä tarinan – se oli Juudas…

Vielä Bazarin väkeä lainatakseni: kirjan luettuaan voi olla helpottunut, ettei se sittenkään ollut – aivan – totta. Monissa lähteissä sanotaan, että tämä riittää vuoden ainoaksi trilleriksi, ja se on totta.

Kirja ilmestyy 12.2, mutta tarkistin, että siitä voi kirjoittaa jo nyt.

Terry Hayes Vaeltaja
Bazar 2015. Ennakkokappale kustantajalta. Kiitoksin.

8 kommenttia:

  1. Huh mikä sivumäärä. Huomasin tämän katalogista, mutta taidanpa jättää lukuhommat suosiolla kesään - kirja nimittäin kiinnostaa minua kovasti. Sivumäärä vain on vähän liikaa minulle keväään kiireiden keskellä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kannattaa ehdottomasti lukea, mutta jätä kesään tai miten pääsiäinen? Luin tätä mieheni kanssa kilpaa ja kirja oli toisen tai toisen mukana. Onneksi sain ennakkokappaleen, se kulki paremmin mukana. Minäkään en lue keväällä tiiliskiviä, mutta tätä en voinut vastustaa.

      Poista
  2. Huh, onpa paljon lukemista, mutta kiinnostaisi kovasti. Voi olla, että mun lukemiset siirtyy kohta syksylle.
    Olimme muuten Portugalissa lomalla tornien sortumisen aikaan. Vuokrasimme auton ja kävimme sinä päivänä Espanjan puolella. Illalla kun tulimme hotelliin, mies aukaisi tv:n. Luulimme ensin, että siellä pyörii elokuva, niin uskomaton tunne, ettei se voi olla totta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itse asiassa tiedä, paljonko sivuja on kovakantisessa kirjassa, minun on tuollainen ei myyntiin -pokkari. Tarina on tehty hyvin, joten sivut eivät olleet painolastina.

      Tuo oli päivä, joka jäi mieleeni. Kuljen päivittäin Helsinki-Porvoo väliä. Olin jäänyt tuolloin autoon, kun ystäväni soitti minulle, sillä hän oli Sydneyssä ja minä yritin selvitä hänen äitinsä kanssa ja odotin toiminta-ohjeita, kun tämä ei suostunut vastaamaan puhelimeen.

      Poista
  3. Luin juuri tämän, ahmin viikossa. Unet jäi vähiin, mutta oli vaikea laittaa kirjaa sivuun. Aivan erinomainen tiiliskivi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin koukutuin tuohon kirjaan. Luin sen ennakkopokkarina, joka oli jonkin verran hankala käsitellä, kun se ei pysynyt kuosissa. Sivuja tuossa sai käännellä.

      Poista
  4. Vielä vähän yli sata sivua jäljellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinnittele vain. Muistan kun luin, omani oli ennakkopokkari, joka oli kelju luettava, kun ei pysynyt muodossaan.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!