Anna Katharina Hahn on vuonna 1970 syntynyt saksalainen nykykirjailija. Hänen tuotannossaan korostuu yksilön hyvinvointi tämän päivän yhteiskunnassa. Lyhyehköjä päiviä oli ehdolla Saksan kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2009. Roswitha von Gandersheim-palkinnon ja Heimito von Dorerer -palkinnon teos sai vuonna 2010.
Lyhyehköjä päiviä kuvaa nykypäivän Stuttgartia vauraamman keskiluokan kaupunginosassa Constantinstrassella. Se on hyvin realistinen arjen kuvaus yhteiskunnasta, joka on hyvin samankaltainen kuin meidän oma yhteiskunta.
Riitta Takalan Ole hyvä käsitteli hieman samanlaista aihepiiriä eli meidän nykyaikaa ja ihmisten näköalattomuutta.
Lyhyehköjä päiviä on muutamaan päivän sisällä tapahtuva näkökulmaromaani, jossa kuvataan keskeisimmin kolmea naista ja yhtä nuorta, jotka elävät elämän eri vaiheessa ja vaurausasteessa. Teemoja on ehkä liiankin kattava valikoima, sillä kirjassa tarkastellaan parisuhdetta, vanhemmuutta, äidin roolia, juurettomuutta, siirtolaisuutta, mielenterveydellisiä ongelmia, hyväosaisuutta ja eriarvoisuutta, mutta teemojen runsauden takia niiden käsittely jää vaillinaiseksi.
Teos käynnistyy hieman verkkaisesti, kun kukin henkilöistä taustoitetaan. Constantinstrassella asuva Judith on opiskellut taidehistoriaa yliopistolla ja paneutunut kotiäitinä antroposofisen opin kasvatusmenetelmiin. Hän on sisäistänyt opin perusteellisesti, jotta Ulrich ja Kilian tajuaisivat, että kaikki ei tapahdu itsestään hurisevassa koneviidakossa. Siivoamisen terapeuttinen luonne tuli Judithille tutuksi hänen riisuessaan kotinsa kaikista teknisistä laitteista Ulin synnyttyä ja luopuessaan astianpesukoneesta, tehosekoittimesta ja jopa pölynimurista. Hän etsii apua myös lääkkeistä selviytyäkseen arjesta. Puoliso Klaus toimii yliopiston assistenttina ja väitöskirjakin on valmistumassa. Judith ja Leonie vertaavat ajatuksissaan toisiaan äiteinä ja heidän suhteensa on jännitteinen.
Turkkilaisen Nazimin pitämä korttelikauppa on kadun sydän herkkuineen. Nazim tuo kirjaan myös siirtolaisuuden näkökulman. Judith kohtaa poikiensa kanssa kolmen nuoren huligaanijoukon pistäytyessään kauppaan halloweenina.
Samalla kadulla asuu myös Leonie, joka on kahden pienen lapsen työssäkäyvä äiti. Leonie elää kiireistä arkea työn ja lasten kanssa. Hän rakastaa työtään, mutta tuntee huonoa omaatuntoa. Pahimpana petoksenaan hän pitää helpotuksen tunnetta päästessään toimistolle ja istahtaessaan työpöytänsä ääreen. Puoliso Simon on aina kiireinen liikemies, jonka elämä koostuu liikelounaista ja pitkälle iltaan kestävistä palavereista, joka saapuu usein kotiin toisen jo nukkuessa. Leonie repii aika ja lähtee tyttöjensä kanssa halloweenjuhlaan, sillä vanhempi tytöistä Lisa ja kaksivuotias Felicia ovat vallan innoissaan tapahtumasta.
Naapuritalossa asuu vanha lapseton pariskunta Luise ja Wenzel Posselt, sudeettisaksalaiset. Heidän suhteensa kuvataan pitkänä ja harmonisena. He ovat kirjan onnellisimpia, mutta sitten Luisekin jää yksin. Nämä vanhukset edustavat vanhoja arvoja. Rouva Posseltin tarina oli kirjassa mielenkiintoisin. Judith ja Leonie ovat liian alistuneita huonoon oloonsa ja yhdessäelo kumpaisenkin perheissä tuntuu kovin erilliselle.
Hieman toisaalla asuu Marco, joka elää hyvin rikkinäisissä oloissa. Hän on pian kohta 13 -vuotias ja asuu äitinsä ja tämän kumppanin kanssa. Äitiään hän kutsuu Tikku-Anitaksi ja tämän väkivaltaa käyttävää kumppania Pornostaraksi. Biologista isäänsä Marco ei ole ikinä nähnyt. Anita alkoi odottaa Marcoa 16-vuotiaana teiniäitinä, eikä nuori isä jäänyt kuvioihin. Äidin kumppaneista Eino on jäänyt mieleen ja Marco mielii Viroon tämän perässä. Halloweenina Marco eksyi paremmistoalueelle kahden kaverinsa kanssa ja saa ehkä siitä kimmokkeen palata sinne.
Lopussa tapahtumat tihentyvät, mutta Hahn jättää auki paljon asioita, mutta tarina tulee kerrottua. Ihmisten pahoinvointi purkautuu ja parempaa oloa haetaan äärimmäisin keinoin. Ihmiset, jotka eivät muuten kohtaisi, niin jostain syystä heidän tiensä osuu yksiin.
Lyhyehköjä päiviä on hieman ankea, mutta ajankohtainen kuvaus elämänmenosta ja sen materialistisista arvoista, kiireestä, riittämättömyydestä sekä välinpitämättömyydestä. Tästä kirjasta jää hyvin rosoinen jälkimaku.
Anna Katharina Hahn Lyhyehköjä päiviä
LURRA Editions 2013. Kustantajalta. Kiitoksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta minua kommentilla!