Flavian seurassa jälleen Kuolema ei ole lasten leikkiä

Miten outoa olikaan, minä ajattelin, että meiltä ihmisiltä oli vienyt miljoonia vuosia kavuta ylös rämeestä ja silti me vain minuuttien kuluttua kuolemastamme laskettelimme iloisesti sinne takaisin.

Kanadalainen Alan Bradley (s. 1938) työskenteli Saskatchewanin yliopiston televisiotekniikan laitoksen johtajana 25 vuotta. Hän jäi varhaiseläkkeelle vuonna 1994 voidakseen keskittyä kirjailijan uraansa. Kuolema ei ole lasten leikkiä on toinen osa Flavia de Luce –dekkarisarjassa. Sarjan aloittaja Piiraan makea maku valloitti minut täysin. Flavian toimista on tekeillä tv-sarja. Hurmaava yksitoistavuotias Flavia de Luce ratkoo murhia 1950-luvun Englannin maaseutukartanossa. Teoksen on suomentanut Laura Beck. Alkuperäisteos The Weed That Strings The Hangman´s Bag ilmestyi vuonna 2010.

Flavian elämä ei ole paljon muuttunut Bishop’s Laceyn kylässä ja Buckshawin kartanossa, sillä sisaret pianoa soittava Ophelia ja kirjoja lukeva Daphne ovat yhtä miellyttäviä kuin aiemminkin. Postimerkeilleen omistautunut leski-isä on yhtä itsekeskeinen kuin ennenkin, eikä edes televisio ole ollut hänestä tarpeellinen rakkine. Isäkin on välillä voimaton topakan Flavian kanssa.

”Vai niin”, isä sanoi sallien itselleen puolen millimetrin levyisen hymyn. ”Ja sinä satuit olemaan paikalla autonkorjaajan taitoinesi.”

Ophelia toivottaa pikkusiskonsa tämän kotiin tullessa näin kauniisti tervetulleeksi: Ketään ei kiinnosta vähääkään mitä sinä teet. Olet kuin ei-toivottu koira. Jälleen vanha remmi on kasassa, sillä Flavia viilettää taas reippaasti uskollisella Gladys-polkupyörällään pitkin kylätienoita ja komisario Hewitt on yhtä avuton kuin viimeksikin. Flavia kuulee, näkee ja hoksaa kaiken, mutta hänhän on vain lapsi, kannattaako hänen huomioita ottaa vakavasti? Flaviaa ärsyttää suunnattomasti aikuisten vähättelevä asenne. En ole koskaan pitänyt nokkavista huomautuksista, varsinkaan jos niitä tekevät toiset, enkä totisesti ole antanut niille arvoa, jos joku aikuinen esittää niitä.

Flavian intohimona on yhä myrkyt ja mysteerien ratkaisu. Tar-siipi on hänen ikioma valtakunta, joka on nimetty Tarquin de Lucen mukaan, yhden äidin muinaisen enon mukaan, joka oli viettänyt suurimman osan elämäänsä kemianlaboratorioonsa sulkeutuneena. Flavia leikittelee myrkyillä, kasvien tieteellisillä nimillä ja kemian kaavoilla sekä tislaa, uuttaa, lämmittää bunsenlamppua. Hän tarkkailee ja tallentaa klik, klik tuokiot yksityiskohtaisesti mieleensä.

Itse asiassa olin jo alkanut tehdä muistiinpanoja pääteostani varten, jonka nimeksi tulisi De Luce: Hajoamisesta ja jossa kävisin askel askeleelta läpi ihmisruumiin hajoamisen vaiheet.

”Siunattu syanidi.
Näppärä arsenikki,
Sikin sokin
Soppaan vain.
Etsi esiin valvojaiskynttilät,
Kaiva käsiin arkunnaulat
Sillä Flavia de Lucea
ei kannata suututtaa!”

Bishop´s Laceyn kadulle sammuu läpikulkumatkalla olevan teatteriseurueen auto. Tietenkin Flavia kohtaa ensimmäisenä Rubertin ja tämän avustajan Niallan. Korvaukseksi auton korjaamisesta Rubert Porson valmistautuu näytökseen seurakuntatalolla. Surullisen päätöksen saava Porsonin nukketeatteriesitys johtaa Flavian murhamysteerin pariin eli mitä oikein tapahtui ja minkä vuoksi? Flavia tutustuu myös kotikylänsä salaisuuksiin, joista mieluummin vaiettaisiin. Mikä on totuus Robinista? Entä kuinka vieras on poikkeava kulkijakaan?

Me olimme nukkeja kaikki, nukkeja joita liikutteli Jumala – tai kohtalo – tai kemia – miksi sitä sitten halusikin kutsua, ja meidät vedettiin käteen kuin hansikkaat ja meitä ohjailivat maailman Rupert Porsonit ja Mutt Willmottit. Tai Ophelia ja Daphne de Lucet.

Kuolema ei ole lasten leikkiä saa hyvän mielen, sillä Flavia on uskomattoman ihana. Flavia on yksinäinen lapsi, jonka elämä ei tietenkään ole tusinatenavan elämää jossain lähiössä, sillä englantilainen maaseudun kartanomiljöö tarjoaa tarinalle erilaiset nostalgiset lavasteet. Harriet-äidin varhainen kuolema on jättänyt jälkensä Flaviaan, joka jopa miettii omaa syyllisyyttään äidin harha-askeleeseen vuorilla. Jotkut kohdat ovat varsin hurjia pikkutytölle, vaikka hän pääseekin pälkähästä esimerkiksi löytyessään hautaustoimistossa sepittämällä kauniin rukoushetken. Flaubertin Rouva Bovaryssa Flavia on kuitenkin pikkutyttö käsitteiden viidakossa.


Haluan jatkaa ehdottomasti Flavian seurassa, sillä valmiina sarja on kuusiosainen. En halua olla epäkohtelias, mutta hänen tarjoamaa suklaakonvehtia en pistäisi suuhuni. Vietin rentouttavan viikonlopun Flavian seurassa.


Alan Badley Kuolema ei ole lasten leikkiä
Bazar 2014. Kustantajalta. Kiitoksin.

Osallistun tällä Rikoksen jäljillä-lukuhaasteeseen.