Sivut

tiistai 19. elokuuta 2014

Kate Morton Hylätty puutarha






Täti oli sanonut, että hänen piti odottaa, ettei ollut vielä turvallista, että oli oltava hiljaa kuin hiiri.


Löysin Kate Mortonin Paluu Rivertoniin myötä ja vaikutuin teoksesta täysin. Odotin todella Hylätyn puutarhan lukemista malttamattomana. Sainkin sen käsiini ennakkokappaleena. En ole lukenut sellaista koskaan aiemmin, joten lukukokemus oli jännittävä. Hilkka Pekkasen suomennosta on ilo lukea. The Forgotten Garden ilmestyi vuonna 2008.

Hylätty puutarha johdattaa lukijan läpi vuosikymmenten, raottaen tapahtumia vähitellen. Kirjan kertojat vaihtuvat, aikakaudet ja tapahtumapaikat lipuvat. Henkilögalleria on laaja, mutta lukija pysyy hyvin mukana. Oli vain elämys aina hypätä ajasta toiseen. Lukujen otsikot vuosilukuineen ja tapahtumapaikkoineen helpottavat lukemista.

Kate Mortonin tarina on houkutteleva ja lumoava, ja se on täynnä salaperäisyyttä, mysteriaa ja jännitystä. Hylätty puutarha on perhetarina, sukutarina, muistojen tarina, joka ammentaa voimansa ihmisten eletyistä hetkistä ja kokemasta. Tapahtumat sijoittuvat ajallisesti 1900-luvun alkuun, vuosiin 1975 ja 2005. Tapahtumapaikkoina ovat Lontoo, Brisbane, Maryborough, Intian valtameri, Cornwall,.. Miljöönä englantilainen Blackhurstin kartanomiljöö ja maaseutu hieman goottilaisella mausteella ovat omiaan minulle.

1900-luvun alussa Nell on pieni tyttö. Hän lipuu Australiassa satamaan Englannista saapuvalla valtamerialuksella. Pian kirjan alussa Nell käy noita muistoja läpi ja sama kohtaus toistuu myös kirjan lopulla. Cassandra näkee, kuinka isoäiti kamppailee menneen muistoissa lopun edellä ja miettii: Miksi isoäidin päässä nyt elämän lopulla soivat kauan sitten kadonneiden ihmisten äänet?

Pieni tyttö rypisti otsaansa. Kirjailijatar ei ollut tullut takaisin koko sinä aikana, jona hän oli totutellut merenkäyntiin. Tämä ihmetytti pientä tyttöä, sillä Kirjailijatar oli antanut paljon tiukkoja ohjeita siitä, kuinka he pysyisivät aina yhdessä eivätkä eroaisi koskaan, vaikka tapahtuisi mitä. Ehkä Kirjailijatar oli piilossa. Ehkä se kaikki oli osa leikkiä.

Nell saa tietää 21-vuotiaana, että hän ei olekaan vanhempiensa biologinen lapsi. Paljon myöhemmin Nell ottaa vastuun tyttärentyttärestä, Cassandrasta. Vuosikymmeniä myöhemmin Cassandra perii isoäitinsä, jolloin mystinen Cliff Cottage Englannin Cornwallissa siirtyy hänelle. Cassandra matkustaa Englantiin selvittääkseen isoäitinsä menneisyyden ja avatakseen salaisuuden verhot. Niin Nell kuin Cassandra yrittävät selvittää kukin vuorollaan menneisyytensä elämäntarinat. Kuka oli salaperäinen Kirjailijatar, satujenkertoja Eliza Makepeace, entä Ivory? Cassandra löytää puutarhan, jonka Eliza teki, ja jonka Nell otti takaisin, mutta löytääkö Cassandra tulevankin?

Rantatalo oli yksinäinen paikka, eristyksissä päiväsaikaan, mutta vieläkin enemmän pimeyden laskeutumisen jälkeen. Tie ei ulottunut koko matkaa kallionharjalle asti, kätketyn puutarhan sisäänkäynti oli suljettu, ja sen toisella puolella oli sokkelo, jonka läpi oli vaikea löytää. Siellä saattoi asua näkemättä koskaan ainuttakaan ihmistä.

Yritän kuvitella mielessäni kirjan tulevaa kovakantista asua. Ainakin tämän ennakkokappaleen ulkoasu on vastustamaton, joka erottuu kirjahyllyssä. Kate Morton on punonut jälleen intensiivisen ja unohtumattoman lukukokemuksen. Nautin matkasta hylättyyn puutarhaan. Kirjan lukemisessa ei kannata kiiruhtaa, sillä tarina avautuu parhaiten ajatusten kautta. Istuin terassin katveessa lukien ja nautin joka hetkestä tämän kirjan seurassa omassa salaisessa puutarhassani, jossa ei vietetä avoimien ovien päiviä. Totta kai tämä luo mieleen lapsuuden Burnettin Salaisen puutarhan. Mortonin puutarhan aistii sielullaan ja näkee edessään silmillään. Kate Morton on kirjoittanut monitahoisen ja viihdyttävän lukuromaanin. Luen mieluummin viihdyttävän kirjan kuin etsin piinaavaa jännitystä dekkareista. Joskus vain on osattava rentoutua tarinan kuljettamana. Jään odottamaan, että Mortonin The Distant Hours suomennettaisiin..


Kate Morton Hylätty puutarha
Bazar 2014. Ennakkokappale. Kiitoksin.

Elegia on lukenut tämän englanniksi jo aiemmin.

16 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintoinen bloggaus ja kirja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuo on uskomaton aikamatka edestakaisin ajassa ja paikassa. Puutarhafriikin toivekirja. Yleensä luen, bloggaan ja aakkostan hyllyyn, mutta tuossa se on vieressä selailtavana, jotain aina lisättävää. Tuo kirja ei olisi toiminut samoin, jos sen rakenne olisi ollut erilainen.

      Poista
  2. Tämä on komea kirja, runsas mutta silti vetävä. Luin tämän joskus pari vuotta sitten enkuksi. Enkkuversioissa on kaunis kansi myös. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia unohdin, minun piti tehdä linkki sinuun. Luin sinun juttua Rivertonin jälkeen. Yritin selvittää, mistä saisin lisää Mortoneja. Juuri tuo enkun kansi. Sekin on niin kaunis.

      Poista
  3. Minulla on tämä kesken ja muiden kiireiden vuoksi luen viipyilen. Nautin tästä kirjasta, sopii jotenkin tähän vuodenaikaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumiomena, tämä kannattaa lukea hitaasti. Minustakin tämä kesän loppu sopi Hylättyyn puutarhaan upeasti. Itse luin sen perjantaista reilusti viikonlopun yli. Minulla oli reilun viikon tauko, sillä en tuonut blogiin muuta, en edes lukenut muuta kaunoa. Sitten päätin tuoda työprojektiini kuuluvia kirjoja tänne, kun ne veivät päivästä suurimman osan aikaa.

      Poista
  4. Löysin juuri tämän blogin ja riemastuin iki hyvikseni. Luet juurikin samoja kirjoja kuin itse ja aamu vierähti niistä lukiessani. Kate Mortonin kirjat uusia ja nyt heti varasin molemmat. Jään innolla odottamaan onko lukukokemukseni samanlainen kuin sinun, luulen niin. Ihana seurata mitä luet ja mitä pidät, kerrot rehellisesti tunteesinja siitä pidän. Lukemisiin ja terveiset Suomen Lapista Riitta-Mummo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että viihdyit. Tänä vuonna luen enemmän kotimaista kuin ikinä ennen, mutta ensi vuonna korostuu muu maa. Toivon, että pidät. Minut Morton vakuutti, että haluan lukea häntä.

      Poista
  5. Täällä ollaan Google-tilin kautta omalla nimellä. Kiitti spostistasi.

    VastaaPoista
  6. Hylätty puutarha on upeaa luettavaa hetkiin, jolloin kaipaa viihdyttävää mutta ei liian odotuksenmukaista luettavaa. Pidin kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, pidin tuosta kovasti. Tapahtumien aikajaksotus piti huolen siitä, että lukeminen ei ollut liian helppoa.

      Poista
  7. Minun kokemukseni tästä kirjasta oli se, että tätä kannatti lukea nopeasti, lähes ahmien, koska silloin yksityiskohdat pysyivät tuoreena mielessä ja ne pystyi yhdistämään isompaan kokonaisuuteen. Onneksi kirja on kirjoitettu niin, että nopea lukutahti on mahdollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta. Samoin ahmin minä, en nyt yhteen menoon, mutta tauoin. Muistan kun luin ulkona, sivuja kääntyi. Enemmän yritin pidätellä itseäni, että lukeminen ei loppuisi. Jotkut valittivat tapahtumien hyppimistä, mutta ehkä se johtui lukemisen tauoista. Luin keskittyen tuohon tekstiin. Hylätyssä puutarhassa on kirja, puutarha ja upea tarina - mitkä ainekset. Ja tänä vuonna tulee uusi Kate Morton. Oma kirjani oli ennakkokappale, pullea pokkari ja silti ahmittavissa. Aah mikä kirja.

      Poista
  8. Minulla kirja parhaillaan menossa. Minua hieman häiritsee aikatasoilla hyppiminen, tuntuu levottomalta, en ole ihan sinut tyylin kanssa.Siksi etsinkin muiden lukukokemuksia täältä. Olen lukenut Rivertonin, josta pidin ja seuraavaksi aion käydä käsiksi myös Mortoniin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hylätty puutarha etenee tosiaan hyppien. Toisaalta koukuttava tarina kannustaa pinnistelemään. Paluu Rivertoniin on hieno. Luin aika hitaasti ja keskittyen. Se vain lumosi minut kerronnallaan.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!