Alice Hoffman Aavikon kyyhkyset

Amerikkalainen Alice Hoffman (s. 1952) on kirjoittanut yli kaksikymmentä romaania, ja niitä on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Hoffmanin kirjoja on tehty myös elokuviksi. Hoffmanin aiempaa tuotantoa leimaa maaginen realismi, fantasiamaiset elementit sekä taianomainen kerronta. Arkisiin asioihin ja tapahtumiin liittyvä maaginen ote. Häneltä on suomennettu muun muassa Kettumäki, Noitasisaret, Lyhtyjen yö sekä Päivän korento. Olen ohittanut täysin Punaisen puutarhan ja hätkähdin tajutessani kirjailijan aiemman tuotannon, että olen lukenut ja omistan sen. Tämä näkökulma avasi myös tätä teosta. Aavikon kyyhkysten englanninkielinen alkuteos The Dovekeepers ilmestyi vuonna 2011. Kirjan on suomentanut Raimo Salminen.

Masada on vuori Juudean erämaassa Israelissa, Kuolleenmeren läheisyydessä. Aavikon kyyhkysten tarina sijoittuu juutalaisten kapinan kukistumiseen Jerusalemissa vuonna 70 ja sitä seuranneisiin kolmeen vuoteen. Tämän ajanjakson lopulla roomalaiset piirittivät kapinallisten hallussa ollutta Masada-nimistä linnoitusta. Muinaisen historioitsija Josefuksen mukaan kaksi naista ja viisi lasta selvisivät piirityksestä. Näihin historiallisiin tapahtumiin pohjautuva Aavikon kyyhkyset on fiktiivinen romaani neljästä Masadaan päätyneestä naisesta. Kirja on ainoita kertomuksia tuon ajan naisesta.

Temppelin hävittämistä edeltäneinä kuukausina, kamppaillessamme vihollista vastaan, Jerusalemissa oli vallinnut kaaos. ponnistelimme parhaamme mukaan voittaaksemme sodan, mutta aivan kuten Herra on luonut elämän, samoin Hän on luonut tuhon. Nyt, raivoisassa av-kuussa, oli kaupungin ja valkeana hohtavan Öljymäen välinen syvä Kidroninlaakso täynnä turvonneita ruumiita.
Joka tapauksessa lähdin etsimään veljeäni, ja löysin hänet torilta ystäviensä seurasta. Näillä kapeilla kujilla kulkevien miesten joukossa ei monestikaan nähty yksinäisiä naisia.

Paksussa kirjassa (624 sivua) on viisi osaa, joissa kertojina toimivat Jael, Revka, Aziza, Šira ja jälleen Jael. He käyvät tarinassa läpi elämänkohtalonsa. Tapahtumat sijoittuvat kesän 70 ja talven 73 välille. Kirja on hyvin väkevää kerrontaa, paikoin raakaa, rankkaa ja ankeaa. Naisen asema on mikä on ilman kaunistelua. Ruumiita syntyy tiuhaan tahtiin, vaikka tarina pohjaa tositapahtumiin, ja se juuri tekee luetusta niin raastavan. Kirjaa on hetkittäin vaikea lukea. Naisten kertomuksissa on pakosti toisintoa, kun samoja tapahtumia avataan eri näkökulmista. Joitain kiusallisia yksityiskohtia jää selviämättä: miten esimerkiksi muutaman tunnin ikäinen vauva selviää usean tunnin vesiallaskohtauksesta ja miten ja miksi Jaelilla on valkoinen talo?

Valittu kymmenikkö jatkoi tappamista meidän kunniamme ja Jumalan suuruuden nimissä, ja tähän saakka he olivat tehneet hyvää työtä. Noustuani rappuset vuoren tasaiselle laelle näin, että ruumiita lojui kaikkialla, niiden jotka olivat rakastaneet toisiaan, niiden jotka olivat halveksineet toisiaan, niiden jotka olivat uskoneet Siionissa koittavaan vapauteen, niiden jotka olivat seuranneet miestään tai veljeään, niiden jotka olivat syntyneet täällä vuorella, niiden jotka olivat haaveilleet kuolevansa täällä, kaikki sikin sokin aukion kiveyksellä

Jael 
Salamurhaajan tyttären Jaelin äiti kuoli synnytyksessä, ja hänen isänsä ei toipunut siitä koskaan, eikä osannut olla syyttämättä.

Revka Revkan tytär tapetaan ja hänelle jää kaksi tyttären puhumatonta poikaa, jotka näkivät roomalaisten karkureiden tappavan äitinsä.

Šira Šira on alexandrialainen, Moabin noita. Šira karkotettiin erämaahan synnytettyään 13-vuotiaana Azizan. Hän tuntee muinaisen magian ja parantamisen salat.

Aziza Rebekka on Širan tytär. Rebekka otti nimen Aziza ja ryhtyi pojaksi suojellakseen itseään ja veljeään.


Kohtalo kuljettaa nämä neljä naista eri syistä Masadaan, jonka Rooman legioonat piirittävät. Naiset kohtaavat linnoituksen kyyhkyslakoilla kunkin kantaessa entisen elämänsä raskasta taakkaa. Itsenäiset, vahvat naiset eivät ole toistensa ystävättäriä, vaikka heidän elämänsä on erottamattomasti toisiinsa sidotut.

Hän keitti värimataran juurta, kasvin jonka sanotaan muuttavan sitä syövän eläimet luut punaisiksi. hän lisäsi mukaan karhunvatukan marjoja ja antoi sitten tätä höyryävän kuumaa, tulipunaista teetä. Join juoman, vaikka se poltti huuliani. Šira sanoi, ettei se suinkaan ollut tarvitsemani lääke, mutta saatoimme toivoa, että se tekisi lopun kouristuksista.

Lopuksi silmäilin blogeja, mutta en löytänyt juurikaan tekstejä saati blogisavuja. Alice Hoffman kertoo saaneensa innoituksen aiheeseen vieraillessaan Masadassa. Hän kertoo kiitoksissa, että hän on pyrkinyt pitämään kiinni tapahtumien taustoista, Raamatun tuolloisesta ajankuvasta ja juutalaisuudesta ja, että hän työsti kirjaa viitisen vuotta. Hän on halunnut antaa äänen niille, jotka ovat pysyneet vaiti niin kauan. Hoffman kertoo, että vierailulla oli voimakas vaikutus häneen. Hän kuvaili kokemaansa: oli kuin Masadassa eläneet ja kuolleet olisivat käyskennelleet siellä vain joitakin tunteja sitten. Tämän tuntemus välittyy lukijalle tämän kirjan sivuilta. Aavikon kyyhkyset on koskettava ja vaikuttava kuvaus ajasta, jolloin naisen asema oli epävakaa.



Alice Hoffman Aavikon kyyhkyset
Gummerus 2014. Kustantajalta.