Paula McLain Nuoruutemme Pariisi

Paula McLain (s. 1965) asuu Clevelandissa perheensä kanssa ja opettaa runoutta. McLain sai kirjaidean lukiessaan Ernest Hemingwayn kirjoittamaa Nuoruuteni Pariisia, josta välittyy yhä kirjailijan rakkaus ensimmäistä vaimoa kohtaan. Hemingwayn muistelmien suomenkielinen nimi on hyvin osuva McLainin kirjan kanssa. McLain on tehnyt perusteellisen taustatyön kirjaan, tutkinut arkistoja, Hemingwayn tuotantoa sekä Ernest Hemingwayn ja Hadley Richardsonin kirjeenvaihdon. Englanninkielinen teos The Paris Wife ilmestyi vuonna 2011. Kirjan on suomentanut Irmeli Ruuska.


En voinut vastustaa yhdistelmää Ernest Hemingway, Pariisi ja 1920-luku. Lähdin lukemaan fiktiivistä tarinaa asenteella, että lukemani pohjautuu kuitenkin tosielämään, joka määrää kuitenkin kirjan tapahtumien kulun. Avaan niukasti tarinaa, jotta en pilaa lukukokemusta.


Olen lukenut joskus Ernest Hemingwayn kirjoittaman Nuoruuteni Pariisin, mutta en muista sitä kovin hyvin. Ernest Hemingway ei ole merkinnyt minulle koskaan mitään suurta. Mietin, miten pystyisin ilmaisemaan edellisen lauseen lukijalle ymmärrettäväksi. Luin kirjailijan teoksia samaan aikaan kuin Hermann Hessen kaikki teokset. Mietin, että sanonko tuossa tarpeeksi selventävästi asian. Edustan niitä, jolla tuo jälkimmäinen kirjailija mahtuu TOP 10 ja jopa TOP 5 joukkoon, joka ei ehkä tänä päivänä saavuttaisi paikkaansa, mutta jota ei myöskään pysty asettamaltaan jalustalta pudottamaankaan. Eli sana suuri on suhteutettava tuohon rakennelmaan.


Hadley Richardson tapaa Chicagossa itseään kahdeksan vuotta nuoremman Ernest Hemingwayn ja rakastuu. Hemingway on vasta aloitteleva lehtimies ja kirjailijan ura on vasta haaveissa. Richardson ja Hemingway avioituvat ja muuttavat Pariisiin.

Kaksi viikkoa Ernestin kosinnan jälkeen tein pakollisen Chicagon-visiitin voidakseni tutustua koko Hemingwayn klaaniin. Minua jännitti niin, että join ensin reippaat puoli pulloa viiniä marssiessani edestakaisin Kotikolon olohuoneessa, ja Ernest yritti parhaansa mukaan rauhoitella minua.

Nuoruutemme Pariisin kertojana on Hadley Richardson, Hemingwayn ensimmäinen vaimo, ns. Pariisin vaimo. Tarina kertoo pariskunnan rakkaustarinan Hadleyn näkökulmasta kirjoitettuna. Kirjasta välittyy lukijalle 1920-luvun ajankuva ja ensimmäisen maailmansodan jälkeinen aika. Ernest luo uraa boheemissa miljöössä, mutta Hadleyn kaipaama rakkaus ja perhe ovat auttamattomasti vanhanaikaista Pariisissa, jossa juhlitaan, harrastetaan vapaita suhteita ja yritetään unohtaa koettu sota. Heidän ystäväpiiriin kuuluvat niin Ezra Pound kuin Gertrude Stein sekä F. Scott Fitzgerald Zelda-vaimoineen. Hadley elää Ernestin tarpeiden mukaan, yrittäen sopeutua ja mukautua Ernestin työmatkoihin ja naisjuttuihin. Bumby teki Hadleyn onnelliseksi ja antoi sisältöä, mutta pojan melu toi myös häiriötä perheenisän työskentelyyn kotona. Suhteessa on kiihkeitä onnen hetkiä, intohimoa, mutta vähitellen suhde säröytyy.

Ernest inhosi, ja oli aina inhonnut yksinoloa - mutta Paulinen poissaolo teki hänestä enemmän kuin yksinäisen ja hyvin haavoittuvaisen.

Kirjan lopussa Hemingwayn esikoisteos näkee päivänvalon, kun Ja aurinko nousee (The Sun Also Rises) julkaistaan. Nuoruutemme Pariisissa lopussa entinen pariskunta toteaa: "Kuule, tuntuuko sinusta, että me vaadimme toisiltamme liikaa?"

Lokakuun puolivälissä Ernest tuli käymään ja toi minulle Yhdysvalloissa juuri ilmestyneen Ja aurinko nousee -romaaninsa. Hän otti kirjan juhlallisesti esiin narulla sidotusta ruskeasta käärepaperista ja ojensi sen ujosti.

Lukija tietää Hemingwayn elämänkulun, joten happy endiä ei voi odottaa. Hemingway menee elämänsä aikana peräti neljästi naimisiin, jonka lisäksi hänellä on irtosuhteita. Kirjan lopussa historia toistaa itseään ja Hemingway päätyy isänsä kaltaiseen ratkaisuun. Mitä sitten kirjalta olisi voinut odottaa? Hadley elää miehensä varjona, joten ehkä saatavana olleesta materiaalista olisi saanut avattua enemmän sitä, mikä kirjailijan ajoi pois täältä. Papa Hemingway myytti jää avaamatta.

Nuoruutemme Pariisi on nautinnollinen ja viihdyttävä lukukokemus. Runsas sivumäärä teki tarinasta nautittavan, että sai antautua sen vietäväksi. McLain antaa äänen sivusta seuraajalle, jonka arvon Hemingway aavisti ehkä vasta lopun edellä, johon lopussa oleva muistelmien sitaatti viittaa. McLain ratkaisu luoda lukuromaani todellisuuden palapelinä on mielenkiintoinen ja uusi.


Nuoruutemme Pariisi ei taida sammuttaa romantiikan nälkää, vaan saa lukijan hamuamaan käsiinsä Hemingwayn Pariisia eli Nuoruuteni Pariisi (A Moveable Feast), mikä ei ole ollenkaan huono saavutus kirjalta. Varmaan Kultahattukin maistuu siinä jatkeena.


Paula McLain Nuoruutemme Pariisi
Gummerus 2014. Arvostelukappale.


Muistelmissaan Nuoruuteni Pariisi Ernest Hemingway kirjoittaa: ” Kun taas näin vaimoni seisovan kiskojen vierellä junani lipuessa tukkipinojen ohi asemalle, toivoin että olisin mieluummin kuollut kuin rakastanut jotakuta muuta.”

Nuoruuteni Pariisi ainoassa oikeassa asussaan.