Sivut

torstai 20. helmikuuta 2014

Ingrid Holmberg ja Pelle Holmberg HERKKUJA SIENISTÄ




Uudenlaisia, herkullisia sieniruokia – metsän makuantimet arkeen ja juhlaan






Sienikirjoja riittää, mutta sieniruokakirjojen tarjonta on niukempi. Usein sienikirjat toistavat samoja vanhoja ohjeita, joita tehtiin jo isoäidin aikaan. Yleensä en pidä mattapinnasta kasvi- tai sienikirjojen kuvissa, mutta aiempi suosikkini on matta tämän Holmbergien kirjan tavoin. Tämä on ihastuttava kirja, jonka ohjeet ovat alaotsikon mukaisesti uudenlaisia, päivitettyjä niin raaka-aineiden kuin ruokalajien osalta.

Sieniruoat eivät tarvitse valtavaa osaamista ja lajivalikoimaa. Holmbergit käyttävät ohjeissaan mm. kevätkaunolakkeja, sillihaperoita, kultarouskua, suppilovahveroita, kuusenleppärouskuja, tuoksuvalmuskoja, ukonsieniä, herkkutatteja, kehnäsieniä, kosteikkovahveroita, vaaleaorakkaita, lampaankääpää, kangastatteja, talvijuurekkaita, huhtasieniä, mustatorvisieniä, herkkusieniä, mantelihaperoita, kangasrouskuja, haaparouskuja, keltavahveroita, limanuljaskoja, koivunpunikkitatteja, männynsuomuorakkaita, kurttusientä, mustavahakkaita, nurminahikkaita ja osterivinokkaita. Ei tuohon listaan ole lisättävää. Sienilajisto on kattava ja meille sopiva.

Monissa ohjeissa on vain maininta sekasieniä, tatteja ja haperoita. En taida itse sienestää noinkaan monipuolisesti, kun kuljemme pääosin saariston mäntykankaita. Herkkutatit, isohapero ja keltavahvero täyttävät korit, satunnaisesti männynrouskua, mustatorvisieniä ja kartanon lehdosta kultarouskua. Ikinä en ole männynsuomuorakasta maistanut. Mantelihaperon voi korvata paltero-, kangas-tai sillihaperolla tai satoisalla isohaperolla, jotka tunnistaa helpommin.

Käännöksessä puhutaan männyntuoksuvalmuskasta, mutta nimistötoimikunnan suositus on tuoksuvalmuska. Osa lajeista on eteläisiä- ja lounaispainotteisia.

Ilokseni mukana on sieniliemiohje, sillä olemme pakastaneet jo joitakin vuosia sienilientä sieniliemikuutioina. Yhtä tärkeää on oppia sienijauheen monipuolinen käyttö. Ruokaohjeissa maistuvat yrtit, basilika, korianteri, persilja, timjami, rosmariinia, karhunlaukka, ruoholaukka ja tilliä. Pitäisikö minun verottaa edes maistiaisiksi karhunlaukkaa, sillä kasvusto alkaa olla edustava. Kiitos Pirkko ja Mikko. Ruokiin käytetään Västerbåtten-juustoa, parmesaania, kapriksia, chilitahnaa ja pinjansiemeniä. Luonnonyrteistä hyödynnetään mm. nokkosta, jauhosavikkaa, litulaukkaa ja vuohenputkea. Annoskoot on mitoitettu neljälle, kylläkin neljälle erittäin nälkäiselle syöjälle.

Kirjan ohjeet ovat todella houkuttelevia, jotka on testattava. Gongonzola-suppilovahverokeitto, blinit, herkkutattipasta, herkkutattifocaccia, sienitäytteiset quesadillat ja sienipesto on kokeiltava. Herkkuja sienistä ohjeissa on mm. keittoja, kasvisruokia, leipiä, marinadeja, piirakoita, kala-, kana- ja liharuokia. Sienestämistä arvostetaan tänä päivänä ja syksyn viikonloput omistetaan metsässä kulkemiselle. Ingrid ja Pelle Holmberg tuntevat sienet ja niiden käytön. Herkkuja sienistä on viehättävä kirja, sopivankokoinen, sivumäärä on 135. Kuvat ovat houkuttelevat. Kirja on hyvin lantliv-tyylinen. Ruotsalaiselle keittiölle ominaisesti kalaruokien osuus on runsas. Reseptien lisäksi kirja sisältää keräysohjeita, käsittelyä ja säilöntää. Suosittelen tätä kirjaa!


Ingrid Holmberg ja Pelle Holmberg HERKKUJA SIENISTÄ
Uudenlaisia, herkullisia sieniruokia – metsän makuantimet arkeen ja juhlaan Karisto 2013 Arvostelukappale.


2 kommenttia:

  1. Tuo sienijauhe on minusta tämän kirjan the juttu.

    Tämän kirjan kansi on niin kaunis, että pääsi Valitse Vuoden Kaunein Kirjankansi -kisaani. Upea, upea turkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Samoin tuo sieniliemi, siitä on puhuttu jonkin verran, mutta aika uusi asia monelle. Se on tosi helppoa käyttää, kun se korvaa muut kuutiot.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!