Stefan Tegenfalk Pianonvirittäjä
Alkuteos: Pianostämmaren
Suomentaja
Laura Bäck
Bazar. 2016. Arvostelukappale. Kustantajalta
kiitoksin.
Stefan Tegelfalk on ruotsalainen dekkaristi ja häneltä on suomennettu Vihan aika, Koston vanki ja Pahan kasvot ennen Pianonvirittäjää. En ole lukenut aiempia teoksia, joten kirjailija on minulle uusi tuttavuus. Minun onneni on, että Pianonvirittäjä on itsenäinen osa hänen aiemmin suomennettuun sarjaan.
Pianonvirittäjän tutkijapari Walter
Gröhn ja Jonna de Brugge ovat minulle siis ennestään
vieraita, mutta pääsin tarinaan helpolla mukaan. Tämä vaikuttaa hyvin perinteiselle
ruotsalaiselle dekkarille, jonka lukeminen on ilo. Jonna
de Brugge kuvataan mielenkiintoiseksi
hahmoksi, sillä yksityiselämässään hän selvittää omaa adoptiotaustaansa. Tarina
ei etene myöskään pelkästään ajallisessa järjestyksessä, vaan myös takaumien
avulla. Lukija joutuu miettimään murhaajaa, mutta hän on myös avuton uhrin
henkilöllisyyden kanssa.
Toinen tarinalinja seuraa menneellä
aikatasolla alkaen luvulla Kaksikymmentäyhdeksän
päivää aikaisemmin. Siinä kerrotaan lahjakkaasta Linnea Hansenista, joka
soittaa viulua. Hän on myös rajusti koulukiusattu. Hän on yksin, kukaan
aikuinen ei ole läsnä. Linnean painajaisia ovat Adriana, Erica ja Felicia.
Netissä on ainoa ystävä, sillä Daniellan kanssa voi chattailla. Itsetuhoinen Linnea
hakee helpotusta viiltelystä, edes hetkeksi. Koulupäivän kiroja ovat välitunnit,
ruokatauot ja koulumatkat. Takaumien takia lukija saa arvuutella uhrin nimeä,
sillä Tukholman Brommasta löytyy
kuusitoistavuotias kuolleena Mälaren rannalta. Lukija pohtii, että onko tuo tyttö
Linnea?
Sillä Linnealla on ilmeisesti paljon ongelmia. Ymmärrän kyllä, jos muut
lapset asettuvat häntä vastaan.
Linnea on hyvän perheen tytär. Isä
on Kuninkaallisen Filharmoniaorkesterin pääkapellimestari ja äiti
vientipäällikkö sellutehtaassa, jolla on sivukonttori kymmenessä maassa.
Kumpikin matkustaa työn takia pitkin maailmaa, äiti isää enemmän. Linnea on
saanut pärjätä vaihtuvien lastenhoitajien ja kotiapulaisten varassa. Tämänhetkinen virolainen Maarja puhuu huonoa
englantia ja vielä huonompaa ruotsia. Siitä huolimatta hän on ehtinyt saada
poikaystävän, vaikka on ollut maassa vasta kolme viikkoa. Erään kerran Linnean
kotiovelle saapuu omalaatuinen mies, pianonvirittäjä Hermann
Vogel.
Ehkä he kilpailivat siitä, kumpi oli enemmän poissa kotoa, mistä Linnea sen
tiesi. Kuka tahansa saattoi kuitenkin ymmärtää että he laiminlöivät Linneaa.
Pianonsoittaja on vakuuttava
tarina ja sen käsittelemät teemat tärkeitä, sillä moni kärsii koulupäivänsä.
Nykyään se ei pääty edes koulupäivään, vaan tunkeutuu netin lonkeroiden kautta
kotiin. Jonna de Bruggen ja Walter Gröhnin ovat rikostutkintaryhmän työpari.
Jonnan henkilöhahmo välittyy selvempänä kuin Walterin, joka voi johtua siitä,
että en ole lukenut sarjan aiempia kirjoja. Jonna on 27-vuotias nuori
sinkkunainen ja uransa alussa, kun taas Walter on kuudenkymmenen ja työuraa jäljellä
enää joitakin vuosia. Jonnan yksityiselämä on myös esillä, orastavana ja
lupailevana. Kiinnostuin kirjailijasta ja aion etsiä aiemmat osat käsiini.
Pianonvirittäjä on vasta tulossa, mutta Tegenfalkin trilogiasta pidin suuresti. Hän on taitava kynäniekka, eikä eksy tarpettomiin istukkaisiin eikä sorru turhanaikaiseen rönsyilyyn. Juonenkulun juohevuus ja henkilöhahmojen rosoisuus riittävät luomaan miellyttävän, intensiivisenkin lukukokemuksen. Rattoisia tuokioita Tegenfalkin parissa!
VastaaPoistaKiitos. Olen vain ohittanut tekijän, mutta pidin todella tästä dekkarista, joten aion lukea aiemmatkin.
Poistahyvä kirja kerta kaikkiaan.
VastaaPoistaAjattelin lukea aiemmatkin osat.Hyvä löytö.
Poista