Sivut

tiistai 9. elokuuta 2016

Pikku Puun kasvatus Haastekoonnit Kansojen juurilla ja Seitsemännen taiteen



Forrest Carter Pikku Puun kasvatus
Suomentaja: Kristiina Rikman
Alkuperäisteos:  The Education of Little Tree (1976)
WSOY 1996. Kotikirjasto


Päätin lukea Kansojen juurilla -lukuhaasteeseen intiaanitarinan. Olen lukenut tämän tarinan kauan sitten ja unohtanut. Olisin halunnut lukea lukuhaasteeseen Velma Walliksen Kaksi vanhaa naista, sillä se on upea intiaanilegenda, joka kertoo vanhuudesta ja sen voimavaroista. Olen blogannut sen kuitenkin jo blogini alussa. Aihe on mnulle läheinen, sillä omistan monia kasvikirjoja, jotka käsittelevät intiaanien käyttämiä lääkekaveja.

Forrest Carterin teos Pikku Puun kasvatus ilmestyi vuonna 1976, mutta suomennettiin vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Kirjan taustoista ei tiedetä kaikkea, mutta nykyisin uskotaan, että siinä on  autobiografisia aineksia, sillä Forrest Carter on psedonyymi nimelle Asa Earl Carter.   

Pikku Puun kasvatus on pienen pojan kehityskertomus.  Tarinassa keskeisellä sijalle ovat luontosuhde ja perinneopit. Kirja kuvaa koskettavasti 1930-luvun pulavuosia sekä intiaanien elämää ja historiaa. Tarina on hyvin aidontuntuinen, sillä se tavoittaa lukijan. Lukija tuntee olevansa läsnä ja kuuntelevansa intiaanivanhusten kerrontaa siellä paikan päällä.

Pikku Puun äiti kuolee vuosi isän kuoleman jälkeen, joten hän jää orvoksi viiden vanhana.  Hautajaisten jälkeen sukulaiset olivat riidelleet siitä, mitä kukakin saa ja mihin laitetaan Pikku Puu. Ukki oli tehnyt selväksi, että he kasvattavat pojan Cherokeevuorilla.  

Mummi ja ukki halusivat minun tuntevan menneet, koska: ”Sillä joka ei tunne mennyttä ei ole tulevaisuutta. Jos ei tiedä keitä sukulaisesi ovat olleet, et tiedä myöskään minne maailma on menossa.” Ja niin he kertoivat minulle menneestä melkein kaiken.

Pikku Puu oppii luonnosta ja sen osana elämisestä, kunnioittamaan erämaata ja sen luontokappaleita. Ukki on puoliksi cherokee, mutta mummi on intiaani. Lukutaitoinen mummi lukee pojalle kirjoja, joita ukki käy lainaamassa.

Kauppareissulla meillä oli aina mukana kirjalista, jonka ukki ojensi kirjastonhoitajalle palauttaen samalla ne kirjat jotka mummi oli lähettänyt palautettaviksi.
 Mummi ei varmaan tuntenut modernien kirjailijoiden nimiä, koska listassa oli aina herra Shakespeare.

Mutta luettiin meillä muitakin kirjoja; sellaisia kuin Shelley ja Byron, joita mummi ei tuntenut, mutta joitta kirjastonhoitaja oli lähettänyt.

Pikku Puu oppii elämään isovanhempien vanhojen perinteiden mukaan luontaistaloudessa. Sanakirjasta Pikku Puu opetteli  viisi sanaa viikossa mummin opettaessa sanoen merkityksen ja niiden sopivuuden lauseisiin. Hän oppi, että intiaani metsästää tarpeeseen, mutta eläinten lisääntymisaikaan keväällä ja kesällä he kalastivat. Ukki opetti myös viskin keiton, sillä tuo taito oli kulkenut suvun skottihaarassa.  Aikanaan viranomaiset päättävät siirtää Pikku Puun sivistymättömiksi luokittelemiensa intiaanivanhusten huomasta orpokotiin. Ero omista isovanhemmista tuntuu pahalle.  
Pikku Puun kasvatus on intiaanitarina, joka kiinnittää lukijan ajatukset alkuperäiskansojen tilanteeseen ja elintilaan.  Kirjasta on tehty kaksi elokuvaa nimillä Pojan kaksi maailmaa ja Elämän opissa.



Kansojen juurilla –lukuhaaste päättyy 9.8

Kiitos Suketus hienosta lukuhaasteesta.

Luin haasteeseen vaaditut kolme kirjaa. Olisin halunnut lukea enemmänkin, mutta olin kevään liian kiireinen.

1. Päivi Alasalmi Joenjoen laulu

2. Päivi Alasalmi Pajulinnun huuto


3. Forrest Carter Pikku Puun kasvatus (yllä)




Seitsemännen taiteen -lukuhaaste Oksan hyllyltä.

Luin tähän mielenkiintoiseen ja monimuoiseen haasteesen kiinnostavia kirjoja ja katsoin myös aiheesen liittyviä elokuvia.



Haasteaika: 22.11.2015 - 5.10.2016.

1. Elokuvatähtien elämäkerrat ja muistelmat 
Luin haasteeseen Stephen Fry: Fryn aikakirjat.




2) Elokuviin ja niiden tekemiseen liittyvä tietokirjallisuus

Valitsin uuden teoksen 50 kirjaa 50 elokuvaa , joka esittelee 50 kirjaa, joista on tehty elokuva.
 




3) Kirjat, joista on tehty elokuva TAI elokuvan pohjalta kirjoitettu kirja

Tähän vaihtoehtoon oli tarjolla montakin vaihtoehtoa. Tämän katsoimme vuodenvaihteen aikoihin.


Luin Katarina Mazetti Parfyymia peräkammarissa kirjana  ja katsoin kirjasta tehdyn elokuvan nimellä  Naapurihaudan kaveri.


4) Kirjassa elokuvakansi

F. Scott Fitzgerald Kultahattu 

Tästä voi olla toinenkin asu, mutta minulla tämä vanhempi on se ainoa oikea. Eli tässä ovat Mia Farrow ja Robert Redford.

 


5) Fiktiiviset kirjat, joissa kuvataan elokuvaa, kerrotaan elokuvanäyttelijöistä tai -ohjaajista yms. elokuvaan liittyvästä toiminnasta

Lucinda Riley Keskiyön ruusu 

Kirjassa amerikkalainen näyttelijä tulee brittiläiseen kartanoon, joka on vuokrattu elokuvan tekemiseen. Menneisyys astuu kuvaan mukaan. Elokuvan tekeminen ja kuvausryhmän läsnäolo ovat keskeisessä osassa.





6) Kirja + leffa TAI leffapostaus. Kirjoitetaan siis sekä kirjasta että siitä tehdystä elokuvasta TAI vain kirjan pohjalta tehdystä elokuvasta/elokuvasta, josta on julkaistu myös kirjallinen versio. 

Valitsin tähän elokuvan Yöjuna Lissaboniin. Tein tekstin kirjasta ja  elokuvasta, ja paikoin kerroin kirjan ja elokuvan erilaisuudesta.


Lukuhaasteet:


Ompun David Bowien suosikkikirjat -haasteen päätän tähän. Luin haasteeseen Jack Kerouacin Matkalla ja Fitzeraldin KultahatunDeLillon Valkoista kohinaa ajattelin, mutta päätin jättää.

Kurjensiivellä -lukuhaaste jatkuu.

12 kommenttia:

  1. Nuo molemmat mainitsemasi intiaanikirjat ovat uskomattoman mielenkiintoisia...luen...lukisin enemmänkin, mutta ... selityksiä selitysten perään, 24 h rajoittavat vuorokauden ajankäyttöä huomattavasti, mutta hienoa on ollut seurata lukumaratooniasi ja keräillä sieltä helmiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue jos ehdit Kaksi vanhaa naista. Se on ohut. Pilkoin tuon palasiksi Kasvatustieteen kurssilla. Tein siitä onnistuneen jutun.

      Voi, minua hävettää, että en ehtinyt lukea enempää tai kirjoittaa. Minulla on ihania kasvikirjoja intiaanien lääkekasveista, mutta ajan kanssa on tekemistä. Kaksi päivä menee maastossa tälläkin viikolla. Marjat saatava kasaan. Sienet. Uuh. Ja mun omenat. Kirjoitan sinulle heti, kun ehdin. Joka tapauksessa kirja lähti matkaan.

      Poista
  2. Löysit hienoja kirjoja elokuvahaasteeseen. Kiitos sinulle osallistumisesta! Kultahatun aion itsekin viimein lukea tulevan syksyn aikana. Myös Rileyn uutuuskirja kiinnostaa minua. Siinä on eräs syksyn kirjojen kauneimmista kansista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli mielenkiintoinen lukuhaaste. Totta, Keskiyön ruusun kansi on kaunis.

      Poista
  3. Minulta jäi osallistumatta Kansojen juurilla -haasteeseen. Mutta nuo kaksi intiaani-kirjaa pitäisi kyllä saada luettua näin jälkikäteen. Kaksi vanhaa naista jo lainasin, mutta se hautautui lukupinoon. Olin lapsena täysin intiaanifriikki ja Lat. Amerikan historian kurssilla se oli ehdottomasti mielenkiintoisin osuus. Sainkin siitä kurssista tosi huonon arvosanan, kun keksityin vain yhteen osioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähiin jäi minullakin, sillä kiire painaa päälle. Kaksi vanhaa naista on tärkeä kirja. Se on. Minua on painanut aina tiedonjano kasveista ja niiden käytöstä, siis muu kuin puuta ja heinää.

      Poista
  4. Ihana on kuvasi Pikku puun kasvatuksesta Acer shirasawanumin kainalossa. En ehtinyt Kansojen juurilla -haasteeseen. Yritän etsiä tuon Kaksi vanhaa naista. Kurjen siivellä -haasteeseen olen lukenut muutaman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kultahondo hellii tuota kirjaa.

      Lue tuo Kaksi vanhaa naista. Se on täydellinen kirja, upea kirja. Olin täysin hämmentynyt, kuinka se toimi ihmisen kehitystehtävissä. Tuo voimaantuminen. Nämä kaksi naista taisteli elämän itselleen.

      Kurjen siivellä on kesken. Siihen olen lukenut enemmän.

      Poista
  5. Pikku puun kasvatus on tuttu kirja, olen lukenut sen vuosia sitten ja taitaa se jostain hyllystäni löytyä, jos en muista väärin. Kirjoitit hienosti ja avartavasti, niin, että tekisi mieleni lukea teos uudelleen. Myös Margaret Cravenin kuulin pöllön kutsuvan on teos, jonka tahtoisin lähitulevaisuudessa lukea uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauan sittten minäkin luin tuon ensimmäisen kerran. Margaret Cravenin Kuulin pöllön kutsuvan on samanlainen ja se olikin myös pinossani, mutta en ehtinyt lukea.

      Poista
  6. Oletpa Ulla saanut hirmuisesti aikaan. No, sinä olet yleensäkin niin ahkera lukija ja kirjoittaja. Minä olen tuossa Seitsemänne taiteen tarinat -haasteessa edennyt lähinnä elokuvilla, eikä niitäkään kovin montaa ole tullut katsottua.

    Bowie-haasteeseen olen lukenut vasta kolme kirjaa. Aloitin silloin heti hänen kuolemansa jälkeen, mutta en tajunnut juuri mitään lukemastani ja ajattelin, että parempi pitää taukoa. Nyt kesällä luin uudestaan DeLillon Valkoisen kohinan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahkeroin nuo joululomalla ja vuoden alussa. Sain tuon viimeisen sattumalta lukiessani Keskiyön ruusun. Siinä oli sopivasti brittikartano, elokuvaryhmä jne.

      Haluaisin lukea tuon Kohinan, mutta en omista sitä. Ja montako lukukertaa se veisi minulta. Tsekkasin Bowien listan kirjat ja löysin jotain. Voisin kokeilla. Musiikki tuntuu yhä liian vaikealle.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!