Horowitz Trigger Mortis ja Sandberg Yövieras

Vietin viime viikonloppun kammottavan vatsapöpön kourissa ja ahmin dekkareita, joten tässä neljän dekkarin kooste. Tämän viikonlopun päätin omistaa flunssalle. Mitään muuta en ole jaksanut lukea, joten onneksi kotona on tarjolla viihdyttäviä dekkareita. Eli jatkanen dekkareiden lumossa.

James Bond avasi silmänsä. Kello oli tasan seitsemän... Hapan maku suussa oli varma merkki siitä, että viskiä oli tullut juotua lasi liikaa edellisiltana. Mihin aikaan hän oli mennyt sänkyyn? Reippaasti puolenyön jälkeen. Eikä sänky ollut tarkoittanut nukkumista.

”Paljonko kello on?” Nainen hänen vieressään oli herännyt. Ääni oli pehmeä ja uninen.

”Seitsemän.” Bond ojensi kätensä ja silitti lyhyeksi leikattua mustaa tukkaa.

Anthony Horowitz (s. 1955) on Lontoossa asuva brittikirjailija, joka on kirjoittanut yli 40 kirjaa. Tunnetuin niistä lienee Alex Rider -nuortensarja. Horowitz on myös käsikirjoittaja ja hän on muokannut meilläkin esitettäviä Midsomerin murhia ja Hercule Poirotia.

Ian Fleming (1908-1964) kirjoitti 1950-luvulla useita julkaisusuunnitelmia Bond-tv-sarjaan, mutta nämä eivät kuitenkaan toteutuneet. Trigger Mortis (Murder on wheels) on yksi tällainen 400-500 sanaa sisältävä käsikirjoitus, josta Horowitz on muokannut tämän kirjan. Horowitzin pyrkimys oli esittää Bondin hahmo sellaisena kuin hänet viisikymmenluvulla luotiiin. Kirjan nimi ja kansi julkaistiin 14.4.2015 Lontoon kirjamessuilla. Alkuteos ja suomennos ilmestyivät syyskuussa, kun uusi Bond-leffa, Spectre, tuli ensi-iltaan marraskuussa. Käännösoikeudet oli myyty etukäteen pelkän synopsiksen perusteella.

Kirjan alussa Bond herää kotonaan Chelseassa tummatukkaisen (alkuperäisessä blondi) Pussy Galoren vierestä. On kulunut kaksi viikkoa Kultasormen tapahtumista. Bond alkaa kyllästyä Pussy Galoreen. Mennessään asemapaikkaansa hän saa M:ltä uuden tehtävän. Huhujen mukaan SMERSH aikoo sabotoida Nürburgringin Grand Prixiä, jotta heidän edustajansa olisi paras. Täällä Bondille paljastuu, että tuonaikaiset pahikset eli neuvostoliittolaiset ja korealaiset suunnittelevat paljon suurempaa sabotaasia, johon liittyy muun muassa Empire State Buildingin räjäyttäminen (onkohan tämä Flemingin käsikirjoituksessa vai Horowitzin keksimää?). Kirja on kovin vanhanaikainen ja asenneteellinen eli venäläiset ja heidän autonsa ja kaikki heidän valmistamansa tuotteet voi tunnistaa rumuudesta ja kolhoudesta.

Trigger Mortisissa Bond matkaa ensin Devizesiin harjoittelemaan, sieltä Saksaan Nürburgringille, edelleen New Yorkin kautta Wallops Islandille rakettien laukaisutukikohtaan ja takaisi Lontooseen. Kirjaan mahtuu kolme tyttöä Pussy Galore, Logan Farifax ja Jeopardy Lane. Mutta mitäpä Pussy ja Logan tekevätkään lopuksi Bondille? Horowitzin taustatukimuksissa olisi toivomisen varaa, esimerkiksi New Yorkin metroasemat ja metrotunnelien rakenne eivät vastaa todellisuutta.

”Ja haluat jättää minulle jonkin muiston?”

”No…” Bond ei oikein saanut selvää Jeopardyn sävystä.

”Olisit voinut ostaa jotakin Tiffan’ilta”.

”Sellaista olisit mieluummin halunnut”.

Horowitz on kahdeksas henkilö, joka Ian Flemingin jälkeen yrittää herättää Bondia henkiin aikalaisenaan. Ensimmäinen Bond-kirja oli Casino Royale (1953) ja Fleming julkaisi yhteensä kaksitoista Bondia. Tässä pastississa Horowitz onnistuu luomaan hiukan paremmin Flemingin hengen Bondiin kuin esimerkiksi Sebastian Faulks tai William Boyd. Aiemminhan Horowitz on luonut tulkinnan Arthur Conan Doylen Sherlock Holmesista ja saanut kirjaansa hyvin alkuperäisen oloisen tunnelman. Silti nämä ”lämmittelyt” jäävät alkuperäisten mestareiden varjoon ja sopiikin kysyä kenelle näitä tehdään ja minkä vuoksi perikunnat myyvät  julkaisuoikeuksia?

Anthony Horowitz Trigger Mortis
Karisto 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.
Suomennos Arto Schroderus.
Alkuperäisteos Trigger Mortis (2015)


Timo Sandbeg Yövieras 

Timo Sandbeg on nastolalainen kirjailija-toimittaja. Yövieras on jo yhdeksäs Erkki Heittola –rikosromaani. Lisäksi hän kirjoittaa historiallista Otso Kekki –dekkarisarjaa, joka sijoittuu 1920-luvulle. En ole lukenut Heittola-sarjan aiempia osia, mutta se ei yhtään häirinnyt lukemista. Heittolan ja Tarun suhteen kehitys ilmeisesti jatkuu edellisistä osista?

Lahdessa tunkeudutaan öisin kerrostaloasuntoihin asukkaiden nukkuessa kaikessa rauhassa. Asunnoista katoaa vain rahaa ja arvoesineitä, ei esimerkiksi kännyköitä tai läppäreitä. Ihmisiä alkaa pelottaa, kun varas käy aina heidän nukkuessaan. Myös poliisi on voimaton, kun mitään murtojälkiä tai johtolankoja ei jää. Miten tunkeutuja ylipäätään pääsee asuntoihin?

Konstantin halusi vierailla mieluiten silloin, kun asunnon väki oli kotona. Se toi selkäpiissä kihelmöivää jännitystä. Toki tästä extreme-lajista oli myös taloudellista hyötyä… Alkuillasta hän jakoi mainoksia, työnteli Hong Kongin ja Gigantin mainoksia postiluukuista… Yöllä Konstantin lähti uudelleen liikkeelle.

Heittolan tutkimusryhmällä on töitä enemmän kuin ehditään tehdä. Poliisipäällikkö  määrää, että hiippailijaksi ristitty tunkeilija on saatava kiinni. Poliisiin kohdistuvat säästöt ja uudelleenjärjestelyt niukentavat entisestään toimintamahdollisuuksia, ja vielä kun Heittolan tyttöystävä Taru siirtyy Lahdesta Itä-Uudenmaan yksikköön Järvenpäähän, tulee entistä hankalampaa saada jutut hoidettua. Tanssimäenkadulla surmataan nuori, virolainen seuralaispalvelua pitänyt nainen. Vesijärven aallopilta löytyy palanut mies. Liittyvätkö kaikki asiat toisiinsa?

Taru ja Heittola ovat etäytyneet toisistaan, joten Heittolalla onkin paineita sekä omissa että työasioissa. Apulaispoliisipäällikkö ilmoittaa Heittolalle, että uudeksi rikosylikomissarioksi on valittu Pauliina Karjula. Heittola pettyy, koska on itsekin hakenut virkaa. Ikävän ja yksinäisyyden piinaamana Heittola ei saa oikein mitään aikaiseksi ja tämä heijastuu koko ryhmän toimintaan.

Hän lojui kauan silmät puoliummessa, kuunteli hyönteisten surinaa, harakan säksätystä lähimetsässä. Olo tuntui tyhjältä. Koko kevään hän oli painanut töitä ja siinä sivussa rypenyt hiukan seksissä ja runsaasti itsesäälissä.

Sandbergin kappaleet ovat lyhyitä ja rinnakkain seurataan useita eri tapahtumalinjoja. Tarinassa korostuu hieman sovinistinen lähestymistapa. Myös huumorin läppämäisyys saattaa ärsyttää naispuolisia lukijoita. Sandberg havainnoi ajankohtaisesti poliisin arkea, paasaa leikkausvaikutuksista sekä Liikkuvan poliisin lakkauttamista. Sandbergin dekkarit ovat viihdyttäviä.

Poliisit olivat yrittäneet mukautua tilanteeseen, mutta nyt säästöt alkoivat vaikuttaa vahvasti myös henkilöstön mielialaan. Vuosikausia jatkunut toimintaedellytysten kuristamiskierre alkoi käydä kaikkien hermoille.

Timo Sandbeg Yövieras
Karisto 2015. Kustantajalta. Kiitoksin.