Joulun luvut ja katsotut QUIRKE-minisarja, TWLIGHT-sarja

Olen lukenut joulun seutuna hyvää ja huonoa, selaillut kirjoja, oikolukenut jne.

LUETTUJA KIRJOJA

Luin suunnitelmieni mukaan Göran Tunströmin Jouluoratorion. Kesken on Christer Kihlmanin Ihminen joka järkkyi.

Saatan blogata jouluna luettuja, mutta osan sivuutan tässä kertomalla. Luin Dare Talvitien kirjan Epäsoinnun periaatteet, mutta vein sen jo autoon kirjaston palautuksiin. En saisi lainauksia, joten en tee tekstiä. Samoin luin Harnon Oranssin maan, mutta senkin vein palautuksiin. En innostunut kirjoittamaan siitäkään.

KATSOTTUA
QUIRKE-minisarja
Lauantaina katsomme Quirken päätösosan. Tein tämän lisäyksen B-hyllyni postaukseen Banvillen kohdalle. Kirjoitin siellä näin: En ole lukenut tätä kirjaa. En tunne tekijän tuotantoa. Tämä on keltainen kirja.

Ja lisäsin siihen näin. Eli nyt mennään mutuhutulla. MUTTA Katsoimme viikolla kaksi osaa minisarjasta / elokuvasta Quirke. Vielä on yksi jakso jäljellä. Pidin sarjasta ja selvitin lisää. Elokuva perustuu Benjamin Blackin kirjoihin Christine Falls, The Silver Swan, Elegy for April,  joita ei ole suomennettu. Tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle Irlantiin, Dubliniin. Ajankuva on kerrassaan upea.

Onkohan kustantajien moka, että häntä ei ole suomennettu vai minun huomiokykyni vajavaisuus? Vink,vink.
Joku muukin ajattelee samoin The Guardianin artikkelissa:

It would be absurd to suggest that Banville writing as Black is better than Banville writing as Banville, but in a different and yet fascinatingly similar way he is every bit as good, and deserves to win a new, broader readership with this fine book.

TWLIGHT-sarja

Olen lukenut kirjat aiemmin, mutta nyt katsoimme leffat. Luin tänä vuonna Don DeLillon Cosmopoliksen, ja vaikka kyseessä on erinomainen kirja ja myös pääosan esittäjälle pitäisi antaa uusiutumisen mahdollisuus.  Twilight hurmuri tunki läpi, ja en osannut päästää irti, vaikka hän teki hienon roolityön. Katsottuna on siis Houkutus, Uusikuu ja Epäilys. Aamunkoita on vielä jäljellä kaksi. Ja Robert Pattinson vampyyrin roolissaan. Hah. Tarjolla olisi vielä Aamiainen Tiffanylla, What if, Boulevard ja Love in Manhattan.



LUETTUA

Hieman vieraammille vesille ajauduin kirjan Mieli ja maisema kanssa. En pidä kirjan nimestä. Nimi on niin assosioitunut mielessäni Kirsi Salosen kirjaan Mieli maisemassa.

En lue naistenlehtiä, en edes puutarhalehtiä. Miksi ihmeessä niissä olisi jotain, mitä en tietäisi? Luin kerran puutarhalehdestä artikkelin, joka kiteytti hyvin niiden sisällön. Toimittaja esitteli avioparin pihaa ja vaimo ihaili, kun tuo puoliso osaa ihan kasvien lattarit. Se oli falskia. Siis hiemankin puutarhaansa osaava osaa lattareiden alkeet, edes se verran, että hän pärjää Tukholman ja Tallinnan liikkeissä. Ja naisenkin älyllinen kapasiteetti riittää niihin. Yhtenä kesänä sain puhelun, että eräs päätoimittaja olisi kiinnostunut tekemään jutun pihastani, kiitin, että hän näki oman ajatuksensa niin oivaltavaksi, että halusi jakaa sen kanssani.


Minulla on inho tirkistelyyn toisen koteja kohtaan, sisustaminen ei kiinnosta minua pätkänkään vertaa. Jos luen lehtiä, niin Suomen Luonto ja eräs pohjoisamerikkalainen puutarhalehti maistuvat.

Tämä Mieli ja maisema esittelee siis kirjailijoiden työhuoneita. Kirjassa ei ole kovin monta osumaa kirjailijoihin, kenen kirjoja luen. Anja Snellmanin ajatuksia olen lukenut aina, jos kampaajalla on tarjoutunut mahdollisuus.  Hän pystyy suppeassakin lehtijutussa jättämään jälkensä lukijaan. Kerran hän oli rankannut mielikirjailijoitaan, ja minä muistan yhä niistä osan esimerkiksi Blixenin ja Ondaatjen. Hänen takiaan tämä kirja saa hyllypaikan.

Kiinnitin huomiota kirjan kuviin, että monet kirjailijat käyttävät läppäriä. En jaksaisi tihrustella läppärin ruudulta edes blogia. Käsittelen valtavia kuvatiedostoja arjessani, joissa läppäri kestää vuoden.

Johanna Sinisalon ja Outi Pakkasen osuudet luin myös. Leena Krohn, Anita Konkka, Märta Tikkanen, Emmi Itäranta, Monika Fagerholm ja Merete Mazzarella ja heidän työtilansa kiinnostaisivat minua.

BLOGINI JATKUU

Ensimmäinen varsinainen kirjapostaukseni tulee vasta 7.1. Huomaan olevani joko tulossa tai menossa toisen kanssa, että aikaa blogiin ei vain ole.

OMA LUKUMARATON 26.12 -6.1.

Pidän omaa lukumaratonia omaan tahtiini ajalla 26.12 -6.1.
Näitä kirjoja luen omalla lukumaratonillani. Osa on materiaalikirjoja omiin projekteihini. Nämä yritän blogata tammikuussa.



LUKUHAASTEET

Viimeistelen myös Ompun Luetaan sateenkaari-haastetta 6.1. mennessä. Ratkaisuni koettelee hänen huumorintajuaan, mutta entäs sitten, jos pystyn osoittamaan lukeneeni kirjan rakkaudesta Hämärinkäiseen, niin...? Olen muutellut kokoonpanoa useamman kerran, nyt on kaikki luettuna, kunhan vain saisin inspiksen blogata.



Ensi vuoden suhteen minulla on joitakin muutoksia eli tammikuusta lähtien tuon blogiini uutuuksista vain saamani a-kappaleet. Pääpaino tulee olemaan vanhoissa kirjoissa, eli luen ”omia vanhoja uusia” kirjoja kirjahyllystäni. Ostin viime vuoden aikana hurjan määrän ns. puutelistan kirjoja, jotka haluan lukea. Teen joitakin blogitekstejä testatakseni, katsoakseni luetaanko vanhojen kirjojen tekstejä ollenkaan, jos ei, niin luen omassa rauhassani ilman blogiin tuontia
Haasteisiinkin lähden vuoden alusta maltillisesti, jotta houkuttelevia kirjahaasteita ei kerry liikaa, niin rajaan lukuhaasteet seuraamiini blogeihin.

Hämärinkäisen joko tietää tai ei. Toiseksi ylin on Etsijöiden päätös. Huomasin vuoden lopussa, että lukuelämykset ovat kivoja, mutta tietynlainen sisältö saa minut asettamaan tietynlaiset kirjat toisten ohi. Se jokin on Etsijöissä.

TAVOITTEITA

Sain Woolf-kokoelmani täyteen ja silmäilin kokoelmani laajentamista. Omistaisin mieluusti seuraavat kirjat. Tavoitteita pitää olla. Tästäkin puuttuu muutama puutarhaan liittyvä kirja. Esim. valkoinen puutarha ja muutama novelli. Hah.