Virginia Woolf Päiväkirja II ja Virginia Woolf Ullan kirjoissa

Savukeidas julkaisee Woolfin päiväkirjat suomeksi viidessä osassa. Päiväkirjat valaisevat merkittävästi kirjailijan elämää ja työtä. Päiväkirjojen kääntäminen on ehtinyt nyt toiseen osaan. Päiväkirjojen suomentaja on Ville-Juhani Sutinen.

Virginia Woolf luetaan modernin kirjallisuuden merkittävimpiin edustajiin.  Virginia Woolfin päiväkirjan toinen osa kattaa ajanjakson vuodesta 1920 vuoteen 1925 saakka.  Virginia Woolfin asema ei kuitenkaan ollut itsestään selvä aikalaistensa keskuudessa. Woolfin liittäminen osaksi kirjallista kaanonia tapahtui hitaan prosessin tuloksena. Hänen aikalaisensa eivät uskoneet, että Woolfin työ muistettaisiin hänen kuolemansa jälkeen.

Päiväkirja alkaa tammikuisen keskiviikon (7.1.1920) merkinnöillä. Päiväkirjojen ensimmäinen osa päättyy maanantain 21.12.1919 merkintöihin.  Todellisuudessa Virginia kirjoittaa päivänkirjan ensimmäisiä uuden vuoden tapahtumia edellisen päiväkirjan viimeisille sivuille. Virginia elää Yön ja päivän ilmestymisen jälkitunnelmissa kertoen kirjan saamasta vastaanotosta.  Myös Menomatka pulpahtelee esiin Woolfin seuratessa sen saamia arvosteluja. 

Woolfin omakohtaiset ja suorapuheiset päiväkirjat valottavat Woolfin ajatuksia, roolia ja kehitystään kirjailijana, mutta kaiken ohella myös hänen arkielämää: tapaamisia muiden taiteilijoiden ja etenkin Bloomsburyn ryhmän jäsenten kanssa, vierailuja Lontoossa ja Englannin maaseudulla sekä kotioloissa vietettyä aikaa. Päiväkirjan merkinnät ovat arkisten askareiden kuvauksia ja listailua, Leonardin tekemisten kuvailua, tapaamisia Nessan (Vanessa Bell) ja ystävien kanssa, Clive Bellin (Vanessan aviomies, sisaren aviomies) tekemisiä, illallisia, päivällisiä, kiihkeää ja aktiivista seuraelämää eri muodoissa, jatkuvaa tulemista ja menemistä johonkin ja jostakin sekä kirjoittamista sen eri muodoissa. Myös suhde Vita Sackville Westiin kehittyy, Vita ja Vitan aristokraattisuus…Oli miten oli, arvonimet ovat nykyään, minun iässäni, jo hieman vulgaareja, vähän niin kuin takareunakoristeet.

Woolfin tallentamissa hetkissä välittyy kirjailijan tunteet, elämisen monimutkaisuus tunteineen sekä ajankuva hyvin. Virginia kirjoittaa myös lukemistaan kirjoista. Hän luonnehtii kollegoitaan hyvinkin suorasukaisesti, vaikka ajoittain myöntää muiden ansiot. 

16.2. 1923 Woolf kirjoittaa Katherinen olleen kuolleena viikon. En osaa yhdistää henkilöä kuin Mansfieldiin, mutta hieman edempänä tekstiä Woolf jatkaa Katherinen olleen 33 kuollessaan, joka saa minut epävarmaksi, sillä omien laskujeni mukaan saan 34.  Silti viikon määre sopii Mansfieldin kuolinaikaan. Woolf ruotii Katherinen kuolemaa hyvin raadollisesti kilpailijan näkökulmasta, sillä ystävyys säröili kilpailun tuoksinassa.

Virginia vanhenee 25. tammikuuta 1920  38 -vuotiaaksi ja kirjaa seuraavana päivänä tunnelmiaan. Hän kertoo olevansa onnellisempi kuin 28-vuotiaana.  Woolf kirjoittaa päiväkirjassaan myös masennuksestaan. Ylleni on langennut masennus, aivan kuin olisimme vanhoja & kaiken loppu olisi jo käsillä.  Woolf purkaa tunteitaan, epäröi osaamistaan ja huolehtii vanhenemisestaan, mutta kukaan ei epäile Leonardin merkitystä hänen elämässään. Alusta lähtien lukija tietää tulevan, että tämäkään teos ei muuta historiaa, mutta se ei ole vielä myöskään tämän päiväkirjan osa. 

Maanantai 18.10.1920 Richmond (ensimmäinen päivä talviajassa)

Melankolisuus vähenee kun kirjoitan siitä. Miksen sitten kirjoita siitä useammin? No, turhamaisuuteni estää sen. Haluan näyttää menestyvältä jopa omissa silmissäni. Ja kirjoittamisesta huolimatta en pääse asiasta lopullisesti perille. Tunne kumpuaa siitä, ettei minulla ole lapsia, elän kaukana ystävistäni, en onnistu kirjoittamaan hyvin, tuhlaan liikaa rahaa ruokaan, vanhenen...

Päiväkirjan aikana Woolf julkaisi ensimmäiset kokeelliset romaaninsa Jaakobin huone sekä Mrs. Dalloway, ja jatkoi kriittisten esseiden kirjoittamista.  Jaakobin huone on Woolfin kolmas romaani ja Woolfin uran ns. avainromaani, jossa kirjailija paljastaa enemmän itsestään kuin aikaisemmin.  Simonsuuri tuo esiin Jaakobin huoneen esipuheessa, että siinä on kaikkien myöhempien romaanien teemat läsnä: olemassaolo, identiteetti, havaitseminen, ja muistaminen, kirjailijan työn edellytykset sekä naisen luova työ.  Jaakobin huone ilmestyi aikoinaan samana vuonna, kuin myös James Joyce julkaisi Odysseuksen ja T. S. Eliot runokokoelmansa Autio maa.  Woolfit julkaisivat Eliotin teoksen Hogarth Pressin kautta.

Jaakobin huone ilmestyi vuonna 2008 Kirsti Simonsuuren suomentamana. Jaakobin huone on muotokuva nuoresta miehestä ensimmäistä maailmansotaa edeltävässä Englannissa. Päähenkilö Jaakob Flanders elää edvardiaanisessa luokkayhteiskunnassa toisaalta osallisena, toisaalta havainnoijana.  Jaakobin huone valmistuu ja ilmestyy vuonna 1922, mutta se suomennetaan vasta 2008.

Woolf antaa palaa mielipiteidensä kanssa luettuaan Joycen työn.

Keskiviikko 16.8.1922

Minun pitäisi lukea Ulyssesta & muodostaa näkemyksiä puolesta & vastaan. Olen toistaiseksi edennyt 200 sivua – en vielä kolmannestakaan - & ensimmäiset 2 tai 3 lukua viihdyttivät, innoittivat & hurmasivat minua. Se jatkui hautausmaakohdan loppuun saakka, mutta sen jälkeen olen ollut hämmentynyt, kyllästynyt, ärsyyntynyt & pettynyt niin kuin edessäni olisi ahdistunut koulupoika, joka raapii näppylöitään. Ja Tom, mahtava Tom, uskoo teoksen olevan Sodan ja rauhan veroinen! Minusta se on sivistymätön, huonosti kasvatettu kirja: itseoppineen työmiehen teos, & me kaikki tiedämme kuinka kiusallisia ne ovat; kuinka itsekkäitä, hellittämättömiä, raakoja, silmiinpistäviä & lopulta pahoinvointia aiheuttavia.

Jaakobin huoneen valmistumisen myötä Woolf aloittaa Mrs. Dallowayn kirjoittamisen.  Mrs. Dalloway on kuvaus lontoolaisesta seurapiirirouvasta (Clarissa Dalloway), joka  järjestämää juhlia. Teos on ns. yhden päivän romaani (kesäkuun kolmastoista 1923), jossa kuvataan päivän tapahtumia, jotka huipentuvat illan juhliin. Teokseen mahtuu koko naisen elämä.  Mrs. Dalloway ilmestyi vuonna1925, ja sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1956.  Woolf puhuu työstään nimellä Tunnit, koska, koska se alkoi novellista Rouva Dalloway, jonka Woolf laajensi romaaniksi työnimellä Tunnit, mutta kirja julkaistiin vuonna 1925 nimellä Mrs. Dalloway. Lukiessani Päiväkirjoja pysähtelen ja mietin Woolfin teokset kasattuna lähelleni, sillä  lukeminen on  selailua. Esimerkiksi päiväkirjassa puhutaan esseen Tavallinen lukija kirjoittamisesta, joka löytyy teoksesta Kiitäjän kuolemaa ja muita esseitä (Teos 2013). Samalla Woolf kuvaa päiväkirjoissaan sitä myllerrystä, jossa Eurooppa elää 1900—luvun alkuvuosikymmeninä. 

Perjantai 18.2.1921

Minun on ollut jo pitkään tarkoitus kirjoittaa historiallinen selonteko rauhan palaamisesta, sillä muuten vanha Virginia tulee nolostumaan ajatellessaan millainen hölösuu hän oli, aina vain kertomassa ihmisistä eikä koskaan politiikasta. Lisäksi hän huomauttaa, että ne ajat, joiden halki elit, olivat ihmeellisiä.

Päiväkirjan lopussa on Virginia Woolfin elämä pähkinänkuoressa, tuiki tarpeellinen henkilöluettelo sekä Selityksiä-osuus.

Kiitän kustantajaa saamastani kirjasta.

Virginia Woolf Päiväkirja II

Suomentaja Ville-Juhani Sutinen

Savukeidas 2015. Kustantajalta.

Onko Woolf sinun omassa kirjakaanonissa kymmenen joukossa? Milä teoksella? En kysy kommenttien toivossa, vaan aito uteliaisuus saa minut kysymään.

Virginia Woolf Ullan Luetuissa: esittelytekstit kustantajien sivulta. Linkit minun blogiteksteihin.

Virginia Woolf Yö ja päivä

Kun kaksi maailmaa ovat erillään, ne kohtaavat kuin pimeys ja valo – vain hämärän hetkellä. Virginia Woolfin toinen romaani Yö ja päivä on pinnaltaan eheä tarina arkisista salongeista ja mielten salaisista huoneista, joiden välillä tapakoodien ikeessä elävien ihmisten on vaikea liikkua. Edwardiaanisen ajan elävä eepos kertoo samaan aikaan ihmisistä ja yhteiskunnasta, yksilön tunteista ja parlamenttipolitiikasta, taiteesta ja totuudesta – yöstä ja päivästä.

Virginia Woolf Menomatka

Woolfin esikoisromaani Menomatka julkaistiin vuonna 1915. Teos herätti pienoista kuohua ajan kulttuuripiireissä, ei vähiten sen vuoksi, että nainen tohti kirjoittaa aiheista, jotka yleensä kuuluivat miehille, kuten politiikka ja yhteiskunta. Näihin teemoihin kietoutuvat ihmisten väliset suhteet, rakkaus, teennäisyys, viha ja pelko. Woolf vihjaa, että samat juonteet, jotka vallitsevat kahden ihmisen välillä, ovat myös imperiumien takana.
Menomatkan tarina on pinnaltaan yksinkertainen: joukko englantilaisia matkustaa ystävänsä aluksella eteläamerikkalaiseen siirtomaavaltioon kuukausien mittaiselle huvimatkalle.

Virginia Woolf Vuodet

Vuodet jäi viimeiseksi teokseksi, jonka julkaisun englantilaiskirjailija Virginia Woolf ehti nähdä ennen itsemurhaansa. Se on pieni, suuri sukuromaani, joka kulkee sekä halki henkilökohtaisten muistojen että sodan pommien. Runsas, sirpaleinen tarina keskittyy arkisiin yksityskohtiin, joista kutoutuu laaja panoraama englantilaisesta yhteiskunnasta yli viidenkymmenen vuoden ajalta. Vuodet vaihtuvat ja muuttavat maailmaa ja ihmisiä, mutta yksi säilyy – toive rauhasta, niin yhden ihmisen sisäisestä kuin maailmanlaajuisestakin.


Virginia Woolf Päiväkirja1.

Modernin kirjallisuuden merkittävimpiin edustajiin lukeutuvan englantilaisen Virginia Woolfin päiväkirjojen ensimmäinen osa kattaa viiden vuoden jakson hänen esikoisromaaninsa julkaisusta 1920-luvun alkuun. Omakohtaiset ja suorapuheiset päiväkirjat valottavat Woolfin esteettisten pohdintojen sekä hänen taiteellisen kasvunsa ohella myös hänen elämänsä arkista puolta: tapaamisia muiden taiteilijoiden kanssa, vierailuja Lontoossa ja Englannin maaseudulla, yhteistä aikaa kotioloissa ja niin edelleen


Virginia Woolf Kiitäjänkuolema ja muita esseitä (Teos 2013)

Kiitäjän kuolema ja muita esseitä sisältää 66 Woolfin tärkeintä esseetä koko hänen kirjallisen uransa ajalta. Esseet käsittelevät kirjallisuutta, naisten asemaa, Woolfille tärkeitä paikkoja ja kaupunkeja sekä ihmisiä ja taiteilijoita, joista kaikista on löydettävissä yhtymäkohtia hänen omaan kaunokirjalliseen tuotantoonsa.

Virginia Woolf Leskinainenja papukaija (Savukeidas 2014)

Modernien kirjailijoiden kärkijoukkoon lukeutuva englantilainen Virginia Woolf muistetaan erityisesti romaaneistaan, mutta hän kirjoitti elämänsä aikana myös yhden sadun. Leskinainen ja papukaija on tarina kampurajalkaisesta rouva Gagesta, suuresta perinnöstä sekä papukaijasta nimeltä James. Pieni ja opettavainen satu sivuaa monia Woolfin kirjoista tuttuja teemoja, ja sen tapahtumat sijoittuvat siihen samaan englantilaiseen maalaismiljööseen, jossa hän eli ja kirjoitti vuosia. Rodmellissa vieraillessaan saattaa yhä nähdä viisikymmentä vuotta sitten palaneen talon rauniot. Monet sanovat, että jos käy paikan päällä keskiyöllä, voi kuulla papukaijan naputtavan nokallaan tiililattiaa, ja toiset taas kertovat nähneensä vanhan naisen istuvan siellä valkoinen esiliina yllään.

Nigel Nicolson Virginia Woolf Ajatus Kirjat 2007

Nigel Nicolson on Woolfin ystävien, kirjailijapari Harold Nicolsonin ja Vita Sackville-Westin (Woolfin ex-rakastajar) poika. Hän muistaa tarinoita Woolfin elämästä ja kuvaa elävästi Woolfin intohimoista naisasian edistämistä, suhtautumista sotaan ja ylivertaista kirjallista lahjakkuutta.


Susan Sellers Vanessa & Virginia (Into 2013)

Kirja on Vanessa Bellin rakkauskirje ja elegia sisarelleen, Virginia Woolfille.