Tarjei Vesaas Jäälinna ja Niels Fredrik Dahl Viime kesänä

Tarjei Vesaas (1897 - 1970) oli norjalainen kirjailija, joka asui Telemarkissa Vinjen kylässä maanviljelijä perheessä. Hänen tuotanto on monipuolinen käsittäen romaaneja, runoja, novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia. Kirjailijan teoksia luonnehtii moniselitteinen symbolismi. Jäälinna palkittiin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla  vuonna 1964.  

Tarina kertoo kahdesta 11-vuotiaasta koulutytöstä ja heidän ystävyydestä.  Siss tutustuu uuteen tyttöön nimeltä Unn. Unn on jäänyt orvoksi ja muuttaa tätinsä luo pieneen mökkiin, joten tytöistä tulee luokkatovereita.  Tytöistä Siss on ulospäin suuntautunut, mutta Unn on hiljainen ja sulkeutunut. Kirjan tunnelma on alusta lähtien salamyhkäinen ja hiipivä. joten kirjaa lukee hieman huonojen aavistusten varassa. Tytöt sopivat toisilleen lähettämien lappujen välityksellä koulupäivän jälkeisestä tapaamisesta Unnin luona. 

 

Kirjan alun kuvauksessa Siss taittaa taivalta uuden ystävänä luo pimeässä ja kylmässä illassa:

Nuori valkea otsa tunkeutui pimeyden halki. Yksitoistavuotias tyttö. Siss.

Oikeastaan oli vasta iltapäivä, mutta jo pimeä. Routainen myöhäissyksy. Tähtiä, mutta ei kuutamoa eikä valoa kajastavaa lunta – oli siis pilkkopimeä, tähdistä huolimatta. Tien sivuilla oli kuolemanhiljainen metsä – ja kaikki mikä tälläkin hetkellä eli ja paleli siellä.

Sissin mielessä oli paljon ajatuksia hänen kulkiessaan tietä pitkin, paksut tamineet yllään pakkasen varalta. Hän oli menossa puoleksi tuntemattoman tytön, Unnin, luo, ensi kerran, hän ei tiennyt mitä hänellä oli edessä, ja siksi tuntui jännittävältä.

Tyttöjen tapaamisessa Unn paljastaa, että hänellä on synkkä salaisuus. Tytöt puhuvat tapaamisellaan Unnin menneisyydestä. Unn näyttää valokuvia äidistä, isästä ja tämän autosta. Unnin äiti on kuollut ja isäänsä Unn ei tunne. Tunnelma tyttöjen illassa on salaperäinen. Siss tuntee oudon pelon ja haluaa paeta Unnin lukitsemasta huoneesta kotiinsa ja juoksee matkan kotiinsa.

Unnin seurassa olo oli saanut hänet kiihdyksiin – varsinkin sitten kun hän oli sanonut hyvästi ja tullut ulos. Jo ensimmäisten puolijuoksua muistuttavien askelten jälkeen häntä rupesi pelottamaan, ja hänen pelkonsa kasvoi kuin maanvieremä. Hän oli tuon tien sivuilla vaanivan käsissä.

Tien sivuilla vaanivan pimeyden. Sillä ei ole muotoa eikä nimeä, mutta kulkija tuntee sen saapuvan ja seuraavan häntä, ja se panee kuin solisevia puroja virtaamaan hänen selkäänsä pitkin.

Seuraavana aamuna Unn lähtee kouluun.  Siss saapuu kouluun toisin kuin Unn. Unn päätyy jäälinnalle, joka on suuri, talven aikana vesiputouksen ympärille syntynyt jäämuodostelma, jäinen, huoneinen linna saleineen, jonne Unn eksyy. Opettajakin kaipailee Unnia. Lumi sataa maahan, ihanan puhdasta, valkoista lunta. Illalla käynnistyvät Unnin etsinnät. Kaikissa taloissa oli valo tuona yönä. Siss tuntee, että kaikki hänen sanomansa käsitetään väärin, että hänen pitäisi tietää jotain.

Jäälinna on varmasti paljon helpompi lukea nykyisin. Kirjassa on taianomaisia elementtejä, fantasian kuvastoa sekä psykologisen romaanin ainekset. Katsoin muutaman kirjaston luokitusta, joissa kirja on merkitty aikuisten osastolle. Tarina on hurjempi kuin minun lukemani tyttökirjat, mutta ajat ovat muuttuneet.Olen lukenut hurjempiakin nuortenkirjoja.

Lisään tämän kirjan Norjan kohdalle Annamin haasteeseen Kirjallinen retki Pohjoismaissa

Tarjei Vesaas Jäälinna
Alkuteos Is-slottet
Suomentaja Katri Ingman-Palola
WSOY 1964. Kotikirjasto

Teoksen on lukenut mm. Hyönteisdokumentti

Niels Fredrik Dahl Viime kesänä. 

Niels Fredrik Dahl on arvostettu norjalainen nykykirjailija, jonka romaani Matkalla ystävän luo (2007) toi hänelle Norjan Brageprisenin vuonna 2002.  Viime kesänä on Dahlin kolmas romaani. Dahl debytoi vuonna 1988 runokokoelmalla.  Dahl on naimisissa kirjailija Linn Ullmanin kanssa. Tässä on hieman sama tilanne kuin Paul Austerin kanssa eli pidän niin Dahlin kuin Austerin kirjoista, mutta en innostu sen enempää Linn Ullmanin tai Siri Hustvedtin kirjoista.

Kirjassa eletään kesän alkua ja mies on laittamassa kesäasuntoaan myyntikuntoon. Tarinan nimetön minäkertoja on tämä mies. Hän käy läpi mennyttä, muistelee kokemaansa ja kertoo tunteistaan. Kirjan teemoina ovat yksinäisyys, uskottomuus, parisuhde ja mustasukkaisuus, mutta yhtä hyvin läheisriippuvuus ja omistamisen halu. Hän on elänyt seitsemän vuotta vaimonsa Sirin kanssa. 

Viime kesä muutti paljon parin elämässä, sillä mies epäilee vaimonsa pettäneen häntä  Langvikan sivurakennuksessa asuneen vuokralaisen kanssa. Siri muuttui tietyllä tavalla, hän toimi toisin kuin aiemmin. Hän alkoi ulkoilla yksin ja ulkoiluttaa Raggia. Ennen hän pelkäsi eksyvänsä metsään. Kertojaa piinaa epätietoisuus, mutta hän yhdistelee palasia, jolloin totuus valkenee hänelle.  Mies rakastaa vaimoaan enemmän kuin vaimo miestään. Ja mies elää seksistä, akteista ja rakasteluista. Ragg on perheen koira, joka kulkee tarinassa mukana.

Tarinassa sivutaan pariskunnan menneisyyttä. Kertoja on eronnut Margitista ja lapsettomasta liitostaan. Vaimolla on edellisestä suhteesta viisitoistavuotias Ingeborg.  Tarinassa kerrotaan myös keskeytyneestä raskaudesta.

Ja enhän minä voi olla tekemättä seuraavaa lainausta. Lainauksessa puhutaan valkoisesta puutarhasta ja sen esikuvasta viitaten myös V. Woolfiin ja Vita S-W:tiin.

Hän sokeerasi, hän vietteli ja hän valloitti. Vieläkin tuhannet ihmiset tekevät joka vuosi toivioretken maagiseen puutarhaan Sissinghurst Castleen, joka sijaitsee Kentin kreivikunnassa Englannissa.

Eräänä päivänä rannalta löytyy kuollut mies, jota   päähenkilö olettaa vaimonsa rakastajaksi. Tapahtumaa seuraa makaaberi sänkykuvaus.  Vaimo saapuu kesäasunnolle päivää miehen kuoleman jälkeen aavistamatta tapahtunutta. 

Petymme usein koska elämä ei ole samanlaista kuin elokuvassa, mutta emme koskaan sen vuoksi että elokuva ei ole samanlaista kuin elämä, yhtä satunnaista, yhtä vaikeaa. Mutta minulla on valtaa, minä olen pukeutunut toisen miehen vaatteisiin ja saanut toisen miehen vallan.

Viime kesänä on intensiivinen kuvaus eletystä, lukijaa tuntee olevansa läsnä kokijana ja näkijänä. Kuitenkin lukija jätetään ulkopuoliseksi. Hän aistii ja ymmärtää paljon, mutta lukijan mieleen jää kysymyksiä, jotka eivät saa vastauksia. Tarinan loppu on trillerimäinen, myös löytyneen ja kadonneen medaljongin osalta.

Niels Fredrik Dahl Viime kesänä

Alkuteos I fjor sommer

Suomentaja Sanna Manninen

Bazar 2008. Kotikirjasto

Lisään tämän kirjan Norjan kohdalle Annamin haasteeseen Kirjallinen retki Pohjoismaissa