Boris Akunin Erikoistehtäviä

Kirjailija, filologi, Japaniin perehtynyt historioitsija ja kääntäjä Boris Akuninin (1956) oikea nimi on Grigori Tšhartišvili. Hän on kirjoittanut neljätoista Erast Fandorin  -romaania, joista neljä on ilmestynyt suomeksi vuosina 2001-2003 (WSOY) ja tämä Erikoistehtäviä on viides. Erikoistehtäviä sisältää kaksi kertomusta: Patasotilas, jossa eletään vuotta 1886 ja Somistaja, joka kertoo vuodesta 1889. Patasotilas on ilmestynyt myös itsenäisenä kertomuksena vuonna 2003 (WSOY). Akuninin kirjoja on käännetty 35 eri kielelle ja niitä on myyty maailmanlaajuisesti yli 25 miljoonaa.

Valitsin Akuninin dekkarin luettavakseni uteliaisuudesta. Venäläinen dekkari vaikutti eksoottiselle, jollaista en ole lukenut aiemmin. Odotin jotain hitaasti etenevää, dostojevskilaista tarinaa, jollainen Patasotilas onkin.  

Akuninin kirjojen pääosassa on ruhtinaan erikoistehtävistä vastaava virkamies, hovineuvos Erast Petrovitš Fandorin. Hänen tehtävänään on toimia kenraalikuvernööri Dolgorukoin kaikkialle näkevänä silmänä santarmikunnan ja poliisin tekemissä tutkimuksissa. Kirjaan sisään pääsyä haittaa  henkilöiden nimien monimuotoisuus, sillä esimerkiksi Fandorinistä käytetään vuoroin nimiä hovineuvos, Fandorin tai Erast Petrovitš. Henkilön yhdistäminen yhdeksi ja samaksi ottaa aikansa.  Tämä koskee kaikkia muitakin kirjassa esiintyviä nimiä (ruhtinas, kenraalikuvernööri ja Dolgorukoi ovat sama henkilö).

Ei ollut koko maailmassa ketään yhtä onnetonta kuin Anisi Tjulpanov. Ellei sitten jossain pimeimmässä Afrikassa tai Patagoniassa, mutta tuskinpa missään likempänä…  Anisi lähtee töihin ennen aamunkoittoa…  Mutta mitä Kaikkien Surevien kirkon valkoisen ristin päällä näkyi?

Valkoinen kyyhkynen! Äitivainaa, joka oli ollut varsinainen ennusmerkkien tuntija, olisi heti sanonut että valkoinen kyyhkynen ristin päällä tietää onnea ja iloista yllätystä.. Muka mikä ihmeen onni häntä oikein voisi kohdata?

Patasotilaan alussa lähetti Anisi Tjulpanov santarmihallinnosta saapuu tuomaan viestiä Fandorinille. Kesken kaiken Fandorin kutsutaan kenraalikuvernöörin luokse ja hän ottaa Anisin mukaansa. Ruhtinaan luona selviää, että englantilaiselta lordilta on huijattu asuntokaupassa 100 000 ruplaa. Tästä alkaa Momuksen eli Patasotilaan etsiminen. Patasotilaan petokset saavat jalosukuiset ylimykset naurunalaisiksi ja siksi vaaditaan nopeita toimia. Fandorin palkkaa saamattomaksi kuvatun Anisin avustajakseen, joka kohoaa kertomuksen myötä hänen jalosukuisuutensa kollegireistraattori Anisi Pitirimovitš Tjulpanoviksi. 

Patasotilas on Maurice Leblancin Arsene Lupin –tyylinen veijaritarina ja hyvin kelpoa luettavaa. Akuninin Japanin sidoksista kertoo ehkä se, että Fanodorinilla on japanilainen palvelija Masa, jonka kanssa hän puhuu japania ja harjoittelee itämaisia taistelulajeja.

Koristeellinen tammiovi lennähti auki. Kynnyksellä seisoi lyhyt ja vanttera aasialainen, jolla oli pienet vinot silmät, paksut posket ja tuuheat harjastukaksi leikatut hiukset. Palvelija tuijotti vierasta äkäinen ilme kasvoillaan ja kysyi: ”Mitä sinä harua?”

Toisessa tarinassa Somistaja mennään aivan eri tunnelmiin, sarjamurhaajan maailmaan. Fandorin ja Anisi joutuvat etsimään raakaa sarjamurhaajaa, Somistajaa, joka jatkaa Moskovassa Lontoossa aloittamaansa Viiltäjä-Jackin uraa. 

Urakka osoittautui ikäväksi, paljon pahemmaksi kuin edellisenä päivänä. Ennen pakkasten alkua haudatut ruumiit olivat mädäntyneet pahasti, ja niiden katsominen oli täysin epäinhimillinen tehtävä, puhumattakaan niiden saastuttaman ilman hengittämisestä. Pari kertaa Anisinkin oli pakko oksentaa, sille ei voinut mitään.

Nimiasiaa ei helpota, että tässä tarinassa Fandorinin titteli on kollegineuvos, 6. virkaluokan virkamies ja Anisi kuvernementtisihteeri. Toisin kuin Patasotilas niin Somistaja on raaka ja inhottava. Tarina on sinänsä ihan hyvä, juonenkäänteitä riittää, ehkä liikaakin. Tarinan ensimmäisen kappaleen nimi on Inhottava alku ja viimeisen Inhottavan tarinan inhottava loppu.  Pidin Patasotilasta erittäin hyvänä ja aion jatkaa kirjailijan parissa.  Somistaja on kovempi tarina ns. kovaksi keitettyä. Somistaja on  tarinana enemmän pohjoismaalaisempi.

Boris Akunin Erikoistehtäviä

Into 2015. Kustantajalta. Kiitoksin

Osobyje porutšenija (1999)

Suomennos Anton Nikkilä