Carol Shields, Blanche Howard Kuiva kausi

Carol Shields (1935 - 2003) oli amerikkalainen kirjailija, joka syntyi Chicagossa vuonna. Shields on julkaissut lukuisia romaaneita, novellikokoelmia, näytelmiä ja runoja. Itselleni eniten merkinneitä teoksia ovat olleet Kivipäiväkirjat, Larryn juhlat, Sattumankauppaa, Kaiken keskellä Mary Swann ja Pikkuseikkoja. Shields kuoli vuonna 2003, joten en odottanut häneltä kirjaa. Kuiva kausi on kirjoitettu jo vuonna 1991. Toinen tekijöistä eli Blanche Howard  (1923 - 2014) on kanadalainen kirjailija ja minulle tuntematon.

 Voi minua. En oikein ymmärrä, miksi minulle tärkeimmät kirjailijat laittavat minut koville. Atwood vie minua väkisin scifiin / dystopiaan ja Shields nyt kirjeromaaniin ja parisuhdedraamaan. Ja monet rakastavat tätä muotoa ja aihetta! En ole erityisen ilahtunut kirjeromaaneista pitkässä juoksussa, ja parisuhteen vatvonta kylmettää minut.  Mutta, mutta, kun kirjailijana on Carol Shields, ja minä rankkaan hänet kymmenen parhaimman kirjailijan joukkoon omassa kirjakaanonissa, niin voin vain lukea ja ihastua. Minkäs teet? Laskin äkkiseltään, että tämä on kymmenes Shields kirjahyllyssäni. Jane Austen -elämäkerta on erillään elämäkerroissa. Ja suomentajan pysyvyys kirjasta toiseen samana, niin sekin on niin antoisaa. Toki kirjeromaanikin viehättää joskus, sillä ihastuin Jessica Brockmolen teokseen Kirjeitä saarelta

Kuiva kausi on kahden kirjailijan herkkävireinen romaani Vancouverissa asuvasta avioparista, joka pitää yhteyttä kirjeiden välityksellä, kun toinen hakeutuu työtehtävään satojen kilometrien päähän Ottawaan. Kirjaa lukiessa on palattava aikaan 1990-luvun alussa, jolloin ei ollut nettiä. Charles ja Jocelyn elävät kuukausien ajan erillään. Perheen lapset, Greg ja Mia, ovat teini-ikäisiä ja jäävät isän hoiviin ja teoksessa hyvin taustalle. Taloudellisista syistä Charles ja Jocelyn kirjoittavat kirjeitä soittamisen sijaan. Charles on työtön arkkitehti, joka sinnittelee niukoin varoin. Jocelyn on hyvin välinpitämätön toisen selviämisestä ilman työtuloja. Ajan myötä kirjeiden sävy muuttuu paljastavammaksi.  Kirjeiden sisältö on paikoin tylsää, siis saajille. Henkilöiden ja päiväohjelmien kertoilu puuuduttaisi kumppanin, etekin Jocelyn osuudessa.

En samaistu kumpaakaan henkilöön, mutta Jocelyn ärsyttää minua enemmän, vaikka Charles ei viehätä sen  enempää nahjuksena ja kotihengettärenä. Kirjailijat ovat kirjoittaneet erinomaisen kuvauksen parikymmentä vuotta kestäneestä väljähtyneestä avioliitosta. Charles valtaa keittiöstä työtilan itselleen, sillä aiemmin hän on ahertanut kellarissa loisteputkivalossa. Vaimo naputtaa kirjeessä, että paluun jälkeen mies kipittää kellariinsa. 

Kirjeet muodostavat ehjän kokonaisuuden, vaikka kirjailijoita on kaksi. En paljasta, kumpi kirjailija kirjoittaa Charlesin ja kumpi Jocelyn kirjeet. Ylipäänsä avaan tarinaa niukasti, koska kirjeromaani on niin suljettu tapahtumiltaan. Ajan patina näkyy kirjassa, sillä sukupuoliroolit ärsyttävät tämän päivän lukijaa. Rahaa säästetään kirjeiden kirjoittamisessa, mutta kotia siivoamaan tarvitaan Sue. Elin itse etäsuhteessa kesät kirjeiden ja korttien välityksellä opiskeluaikoina, koska minä & Stadi emme hellittäneet toisistamme. Saatoin kertoa, että läkähdyn Sankarien paahteessa, mutta en vatvonut sotien tuhoa. Siis napinani kohdistuu nyt kirjan henkilöihin eikä kirjaan itseensä. Poplaari viittaa kirjaan A Memoir of Friendship: The Letters Between Carol Shields and Blanche Howard, jonka tilaan ensi tilassa.

Carol Shields, Blanche Howard Kuiva kausi  

Alkuperäisteos A celibate season

Suomennos Hanna Tarkka.

Otava 2015. Arvostelukappale. Kiitoksin.

Kirja on luettu mm. blogeissa: Kulttuuri kukoistaa, Kirjapolkuni sekä Poplaari, joka luki alkuperäisteoksen.